Rahul Jain kuvasi ihmisyyden unohtumista

Intialaisen tekstiilitehtaan syövereihin sukeltava dokumentti on saanut ylistäviä arvoita ympäri maailman. Suomessa vieraillut ohjaaja vietti tehtaalla kuukausia yhdessä kuvaajan kanssa.

Kun intialaiseen yläluokkaiseen perheeseen syntynyt Rahul Jain pääsi elokuvakouluun Kaliforniaan, hän tiesi mitä halusi: kauneutta, pehmeyttä ja sydämet sulattavaa romantiikkaa.

– Siellä sanottiin, että jos taide ei mielestäsi ole poliittista, olet etuoikeutettu. Et näe sitä, koska sinulla on varaa olla näkemättä.

Ensimmäisen kahden vuoden aikana Jain ei saanut mitään valmiiksi. Pian hänet uhattiin erottaa koulusta.

– Yksi opettajistani neuvoi valitsemaan aiheen, jonka tunnen hyvin, sillä aloittelijan ei kannata aloittaa vaikeasta.

Niinpä hän päätyi takaisin Intiaan kuvaamaan tekstiilitehtaan arkea Gujaratissa Länsi-Intiassa. Jainin isoisä omisti aikoinaan tekstiilitehtaan Suratissa, ja Jain vieraili siellä jo lapsena.

Syntyi Machines, joka sai Suomen ensi-iltansa helmikuussa. Yksi elokuvan tuottajista on suomalainen Iikka Vehkalahti.

Hymyttömät ja puhumattomat

Tehtaan syövereissä liikkuva dokumentti on saanut ylistäviä arvioita ympäri maailmaa.

– Jo lapsena minua kiehtoi tehtaan äänet, ihmiset, vesi ja muta. Hymyilin työntekijöille, mutta he eivät hymyilleet takaisin. Ihmettelin sitä, lapsi on niin itsekäs. Heidän katseistaan paistoi ajatus loppumattomasta uurastamisesta.

Työn monotonisuus välittyy myös katsojalle. Koneet mylvivät ja työntekijät värjäävät, lajittelevat ja kantavat painavia kangasrullia. Kukaan ei puhu.

– Ennen kuvausten aloittamissa vietin tehtaassa kaksi kuukautta kuvaaja Rodrigo Trejo Villanuevan kanssa, jotta työntekijät tottuisivat meihin. Jo kolmantena päivänä yskin verta, silmät verestivät ja verta tuli korvistanikin.

Machines on herättänyt paljon keskustelua tekstiilityöntekijöiden oloista. Jain myöntää, että nykytilanne turhauttaa häntä.

– Välillä tuntuu, etteivät ihmiset halua kyseenalaistaa vaan kuluttaa. Kaiken päällä on joku helvetin hymiö.

Jainin mielestä Machines kuvaa, mitä tapahtuu, kun ihmisyyden idea unohdetaan.

– Tunnen paljon syyllisyyttä etuoikeutetusta asemastani, mutta toisaalta syyllisyys on myös voima. Se auttaa meitä toimimaan.


SASK tukee Machines-elokuvan levitystä Suomessa. Rahul Jainin koko haastattelu julkaistaan SASKIn Työmaana maailma -lehdessä 1/2017, joka ilmestyy toukokuussa.

Lue myös: Näin vaikutat tekstiilitehtaiden työoloihin

Kuva: Katri Blomster

Jaa tämä artikkeli

Työmme maailmalla

SASKin hanketoiminnan tavoite on vahvistaa kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikettä ja parantaa sen toimintakykyä niin, että se kykenee tarjoamaan jäsenilleen toimivan vaikutuskanavan omien työolojensa parantamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen.