Ecuadorin kotiapulaisten olot paranevat SASKin ja Jytyn tuella

Kotiapulaisten asemassa on runsaasti parannettavaa. Ecuadorissa tehtävää helpottaa myönteinen poliittinen ilmapiiri, joka sallii ammattiyhdistysten toimivan aktiivisesti.

Kuva: Kotiapulaisten lapsille järjestetään Ecuadorin hankkeessa monenlaista toimintaa, esimerkiksi tuetaan heidän opintojaan.

Maailmassa arvioidaan olevan noin 67 miljoonaa kotiapulaista. He työskentelevät perheissä ja usein myös asuvat työpaikallaan. Kotiapulaisten arki on karua: työt voivat alkaa neljältä aamuyöllä, taukoja ei ole ja työpäivä saattaa loppua vasta puoliltaöin. Vapaapäiviä voi olla yksi kuukaudessa tai ei sitäkään. Lisäksi kotiapulaiset joutuvat usein isäntäväkensä väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi.

Ay-järjestöt sallitaan

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Jyty ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2015 kotiapulaisten hyväksi. Kohteeksi on valikoitunut eteläamerikkalainen öljyvaltio Ecuador, jossa järjestöt tukevat kotiapulaisten järjestäytymistä.

– Ecuadorin hallinto suhtautuu myönteisesti ammattiyhdistysliikkeeseen, kertoo Anna Perttula, kansainvälisen toiminnan suunnittelija SASKista.

Ecuadorissa ammattiliittoja on paljon ja monet ovat toistensa kilpailijoita joko poliittisin tai alueellisin perustein. Järjestäytymisaste on noin neljä prosenttia aktiivisesta työväestöstä.

– Tästä joukosta 80 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla, mikä tarkoittaa, että koko yksityinen sektori on käytännössä järjestäytymätöntä, Perttula toteaa.

ILOn yleissopimus tukena

Käydessään Ecuadorissa huhtikuussa vuonna 2016 Perttula osallistui SASKin hankekumppanijärjestö ATRH:n järjestämään seminaariin. Siellä linjattiin maan hallitukselle esitettävät tärkeät tavoitteet, kuten kotiapulaisten työolojen kohentaminen ja palkkatason nostaminen, työterveysasioihin ja seksuaaliseen häirintään puuttuminen, koulutusmahdollisuuksien lisääminen sekä nuorten työntekijöiden tukeminen.

Tukea ammattikunnalle antaa etenkin Kansainvälisen työjärjestö ILOn vuonna 2011 ratifioima yleissopimus numero 189, joka koskee kotiapulaisten työn perusoikeuksien tunnustamista. Ecuadorissa maan hallinto suhtautuu ammattiyhdistysliikkeeseen suotuisasti, joten kotiapulaisetn oikeuksia edistävä hanke on edistynyt hyvin. Esimerkiksi Kolumbiassa haasteet ovat toiset, sillä ay-aktiivisuudesta saattaa siellä joutua maksamaan hengellään.

– Ecuadorin kotiapulaisten järjestöt ovat onnistuneet luomaan hyvät vaikuttamiskanavat poliittisiin päätöksentekijöihin ja sitä kautta pystyneet edistämään kaikkien maan kotiapulaisten perusoikeuksia, Perttula toteaa.

Ammattiliiton vahvistamisessa on Perttulan mukaan vielä paljon työtä, mutta aktiivien joukko on hyvin motivoitunut ja määrätietoinen.

Ammattikunta tunnustetaan laissa

Pääasiassa kotiapulaiset ovat kouluttamattomia, jopa lukutaidottomia naisia. Alalla on miehiäkin, joiden ammattinimike voi olla kuljettaja, vartija tai puutarhuri. Kehittyvissä maissa kotiapulaiset jäävät usein yksin, sillä heidän tukenaan ei ole sosiaaliturvaa, ammattiliittoa eikä sukulaisiakaan, jos he asuvat siirtolaisina vieraassa maassa.

Viime vuonna Ecuadorin kotitaloustyöntekijät perustivat oman, kansallisen ammattiliiton, nimeltään SINUTRHE. Liitto edustaa kaikkia maan kotiapulaisia, ja SASKin hankekumppani ATRH on nykyään SINUTRHEn alueosasto.

Vuonna 2015 Ecuadorin hallitus hyväksyi lain, jossa kotiapulaiset tunnistetaan ammattikuntana ja ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan. Sama laki turvaa myös haavoittuvassa asemassa olevien ja vähemmistöjen oikeudet. Näitä ovat muun muassa raskaana olevat naiset ja seksuaalivähemmistöt.

Skypen välityksellä haastateltu SINUTRHEn pääsihteeri Maritza Zambrano vahvistaa, että laki vie kotiapulaisten asiaa eteen päin.

– Perustamme uusia paikallisjärjestöjä ja yritämme saada myös kolumbialaisia siirtolaisia liittymään liittoon, Zambrano toteaa toimistoltaan Quitosta, Ecuadorista.

Pääsihteeri kertoo myös, että nuorten eli 16–25-vuotiaiden työntekijöiden sekä teiniäitien asemaa halutaan parantaa. Liiton jäsenmäärä on 600, mutta potentiaalisia jäseniä on kaikkiaan 300 000, joista 15 000 on miehiä.

Nimi tyhjään paperiin

ATRH:n puheenjohtaja Maximina Salazarilla on myös positiivista kerrottavaa.

– Viimeisten kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyt ja hyväksikäytöt ovat vähentyneet, hän toteaa.

Myös kotiapulaisten minimipalkkaa on saatu nostettua viime vuonna 366 Yhdysvaltain dollarista 375 dollariin.

Yhä useammalle jäsenelle yritetään viestittää, että heillä on oikeus saada koulutusta työn ohessa ja kuulua sosiaaliturvan piiriin.
Korjattavaakin riittää.

– Työntekijälle voidaan antaa allekirjoitettavaksi tyhjä, valkoinen paperi, johon työnantaja jälkeenpäin kirjaa ”sovitut asiat”, Salazar kertoo.

Pahoinpitelytapauksia on edelleen, joskin ammattiliitto voi viedä asiaa eteen päin työministeriön kautta työtuomioistuimeen. Salazarin mukaan tällaisia tapauksia on ollut muutaman viime vuoden aikana 20, joista 10:ssä työnantaja tuomittiin korvauksiin työntekijälleen.

Tiina Tenkanen

Artikkeli julkaistiin ensin Jyty-lehdessä.

Jaa tämä artikkeli

Työmaana maailma

Epäinhimilliset työolot, riittämätön palkka ja lapsityö ovat edelleen arkipäivää monessa maassa. SASK parantaa työtä tekevien asemaa maailmalla. Katso kartasta, missä kaikkialla SASKin hankkeilla muutetaan maailmaa.