Kännykkätehtaiden hiljaiset puurtajat

Kaukoidän kännykkätehtailla puurretaan pitkää päivää nopeassa tahdissa. (Kuva: SACOM)

Jaakko Takalainen

Kaukoidän kännykkätehtaalla pärjää vain ”viiden ännän” ihminen, kertoo MakeITFair -raportti.

Kun kelvollisen Nokian kännykän voi ostaa Suomessa halvimmillaan alle 40 eurolla, herää epäily, missä olosuhteissa tällaiset hintaihmeet on voitu kannattavasti valmistaa.

Yhden näkökulman asiaan antaa ruotsalaisen SwedWatchin ja hollantilaisen monikansallisia yrityksiä tutkivan Somon raportti Silenced to Deliver (Mukisemattomat puurtajat), jossa selvitetään matkapuhelinten valmistusta Kiinassa ja Filippiineillä. MakeITfair-hankkeeseen kuuluvan raportin antama kuva ei ole kaunis: pakkotyötä muistuttava työtahti sesonkiaikoina, monta kertaa lain sallimia suuremmat ylityöt, nälkäpalkat, puutteellinen työsuojelu ja kurjat asumisolot.

Raportin pääviesti tuntuu olevan, että Kaukoidän kännykkätehtaalla pärjää vain, jos on ns. viiden n:n ihminen: nuori, nopea, näppärä, nöyrä – ja nainen.

Tietoa nuorisolle

Silenced to Deliver on toinen osa makeITfair-raporttien kolmen raportin sarjassa. Ensimmäinen osa käsitteli kännyköiden, kannettavien tietokoneiden ja viihde-elektroniikan raaka-aineita, tämä toinen kokoonpanoa ja kolmas osa vähittäiskauppaa. Kolmivuotisen hankkeen kustannukset Suomen osalta ovat 180 000 euroa, ja sen rahoittaa EU 75-prosenttisesti. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret 15 – 35-vuotiaat kuluttajat.

- Siksi hankkeessa tutkitaan kännyköiden, mp3-soittimien, pelikonsoleiden ja kannettavien tietokoneiden valmistusta ja myyntiä. Suurin osa työntekijöistä Kiinan ja monen muun maan elektroniikkatehtaassa on nuoria ja naisia. Myös siksi nuoret ovat hyvä kohderyhmä hankkeelle ja siihen liittyvään kampanjointiin, sanoo FinnWatchin projektikoordinaattori Päivi Pöyhönen.

Raporttien lisäksi makeITfair tuottaa materiaalia kampanjajärjestöille, kouluille ja oppilaitoksille, ja onpa tekeillä myös kirjekampanja.

Silenced to Deliver -raportti vyöryttää huikeita lukuja. Maailmassa valmistetaan 36 matkapuhelinta joka sekunti, ja yli puolet (52 prosenttia) maailman kännyköistä tehdään Kiinassa. Jo vuonna 2006 ylitettiin yhden miljardin myydyn matkapuhelimen raja.

Viisi suurinta kännykkävalmistajaa – Nokia, Samsung, Motorola, LG ja Sony-Ericsson – hallitsevat 80.tä prosenttia maailman matkapuhelinmarkkinoista. Raportissa tutkittujen alihankkijatehtaiden nimet on korvattu kirjaimilla (A, B, C jne.), jotta huomio kiintyisi näihin viiteen brändiyritykseen, joiden toimilla on suurin vaikutus Kaukoidän alihankkijoihin ja jotka lupaavat lainmukaiset työolot koko alihankkijaketjussaan.

Silenced to Deliver -raporttia varten haastateltiin anonyymisti 102:ta työntekijää joko yksin tai pienissä ryhmissä kuudella eri tehtaalla Kiinassa ja Filippiineillä. Lisäksi haastateltiin 50:tä muuta alan työntekijää Filippiineillä.

Raportin pääpaino on Kiinassa ja kännykänteossa. Filippiinien kovalevyn valmistus ja puolijohteiden teko on hieman syrjemmällä. Työ- ja asuinolojen tasokin näyttää raportin valossa olevan Kiinassa valoisampi. Filippiineillä huonojen työlojen lisäksi ay-vastaisuus saattaa huipentua pahoinpitelyihin, jopa tappoihin.

- Raportin tekijät kertoivat, että Filippiineillä kaikki itkivät, kun kyselyjä tehtiin, niin haastattelijat kuin työntekijätkin, kertoo Päivi Pöyhönen.

25 päivää ilman vapaata

Raportin mukaan sekä Kiinassa että Filippiineillä tehdään huikeita ylityömääriä sesonkiaikaan. Kansalliset lait ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n suositukset kalpenisivat 12 tunnin työpäivien ja 6 - 7 päiväisten työviikkojen rinnalla. Päästiinpä eräällä tehtaalla Filippiineillä 25 päivän tai yön keskeytymättömässä vuorotyössä 64-67 työtuntiin viikossa.

Ylitöiden tekeminen ei ole aina vapaaehtoista, ja lisäksi monessa tapauksessa pelkällä peruspalkalla ei elä. Tämä siksi, että Kiinan elektroniikkatehtailla minimipalkasta on tullut peruspalkka. Vaikka palkat ylityölisineen ovat Kiinassa työvoimapulan takia nousseet 100-170 euroon kuussa, elintarvikkeiden hinta on noussut vielä nopeammin.

Parempiin ansioihin voi ylitöiden lisäksi yrittää päästä tekemällä töitä kireämmällä tahdilla. Silloin suojavarusteiden käyttö vähenee ja työtapaturmat lisääntyvät, varsinkin kun kännykänvalmistuksessa käsitellään paljon haitallisia materiaaleja ja vaarallisia kemikaaleja.

Ylityöt tuottavat 30-60 prosenttia haastateltujen kokonaistuloista. Kun stressaantunut ja väsynyt työntekijä tekee virheen tai nukahtaa työnsä ääreen, hän saa sakkoja. Ja näin ansiot laskevat parikymmentäkin prosenttia.

Raportissa oleva erään kännykkäyhtiöille tuottavan piirilevytehtaan sakotustaulukko on osaltaan selkeä: 5 euroa työasussa uhkapelaamisesta, 15 euroa polttamisesta tai juomisesta asuntolassa. Mutta monelta osaltaan sakot ovat mielivaltaisia: 15 euroa oman pakan paljastamisesta, irtisanominen ”erittäin huonon työilmapiirin luomisesta”.

20 samassa huoneessa

Monet Kiinan kännykkätehtaiden työntekijät ovat nuoria naisia maaseudulta, ja he lähettävät osan ansioistaan kotiin. Tehtaan ulkopuolella sijaitsevan yksiön kuukausivuokra on Kiinassa noin 50-75 euroa. Jotta asumiskustannukset eivät söisi koko palkkaa, monet työntekijät valitsevat tehtaan ilmaisen tai muutaman euroa maksavan asuntolapaikan.

Ja kun hyvää ei saa halvalla saati ilmaiseksi, pahimmillaan samassa huoneessa yöpyy ja elää yli 20 ihmistä. Raportissa ongelmiksi mainitaan kuumuus ja käyttöveden puute tai laatu.

Lääkkeeksi kaikkiin työntekijöiden ongelmiin – liikoihin ylitöihin ja huonoihin asumis- sekä työoloihin – Silenced to Deliver tarjoaa riippumatonta ay-toimintaa. Kiinassa valtion kontrolloima ainoa sallittu ammattiliitto ACFTU on ottanut varovaisia askeleita järjestäytymisvapauden suuntaan. Taustalla ovat lisääntyneet lakot ja muut protestit. Vuodesta 1996 vuoteen 2006 työriidat ja lakot ovat noin seitsenkertaistuneet, 48 tuhannesta 317 tuhanteen vuodessa.

Nokia satsaa pitkäjänteisyyteen

MakeITfair-raportissa on myös kännykkäjätti Nokian kommentit. Nokian käsityksen mukaan tehtaiden A, B ja C työntekijöiden raportissa esittämät väitteet eivät ole totta, perustuvat väärinkäsityksiin tai ovat yksittäisen ihmisen laiminlyöntien seurauksia. Yhtiön mukaan ylitöiden teettämisessä käytäntöjä voidaan parantaa, ja on parannettukin 2007-08.

Raportin mukaan alihankkijoiden työntekijät eivät tienneet Nokian eettisten säännöstöjen (Code of conducts) sisällöstä.

Nokian kommentit herättävät lisäkysymyksiä. Mitkä ovat Nokian raporttia paremmat tietolähteet ja mitä hyötyä Nokian eettisestä ohjeistosta on, jos alihankkijoiden työntekijät eivät tunne niiden sisältöä?

Nokian yritysvastuujohtaja Pekka Isosomppi tähdentää yhtiön pitkäjänteistä toimintaa alihankkijoidensa kanssa. Alihankkijoiden itsearvioinnin lisäksi Nokia tekee viikon kestävän auditoinnin noin parin vuoden välein. Riskialueiksi luokitelluissa paikoissa tarkastukset tehdään useammin.

- Auditointi on perusteellinen. Emme todellakaan mene tehtaille ja kysy johtajilta, mitä kuuluu. Havaintoja verrataan aikaisempiin raportteihin ja katsotaan, mitä edellisen arvioinnin jälkeen on saatu korjattua, toteaa Isosomppi.

Hänen mielestään ei ole tarkoituksenmukaista, että alihankkijoiden työntekijät tietäisivät Nokian eettisen ohjeiston sisällön. Tärkeintä olisi, että he tietäisivät oman työnantajansa ohjeiston sisällön ja että se ohjeisto on samansuuntainen Nokian vastaavan kanssa.

- Ylitöiden teettämisessä ja työsuojelun puutteissa, joihin raportissa viitattiin, saattaa olla osaamattomuutta ja tietämättömyyttä myös työnjohdon ja yrityksen osalta, sanoo Pekka Isosomppi.

- Yleisellä tasolla sanottuna pysyvää muutosta saadaan aikaiseksi vain lainsäädännön ja lainkäytön valvonnan lisäämisellä.

Isosompin mukaan esimerkiksi Kiinan uusi työlainsäädäntö on erittäin edistyksellinen. On erittäin tärkeää, että lain täytäntöönpanoa ja viranomaisvalvontaa paikallistasolla tehostetaan.

Mutta eikö Nokia voisi ottaa tietokonevalmistaja HP:n mallia, joka ei perustu vain lakeihin ja viranomaisten toimiin? Mallin mukaan HP pyrkii tiedottamaan alihankkijoiden työntekijöille järjestäytymisen ja edunvalvonnan perusasioista, jotta edes kaikkein räikeimmät työehtojen poljennat tulisivat esille ja saataisiin poistettua.

- Nokia toimii myös alhaalta ylöspäin, tietysti kohdemaiden lainsäädännön puitteissa. Nokian kannalta olisi hyvä, että työntekijät valvoisivat oikeuksiaan ja hyvät työnteon käytännöt yleistyisivät.

- Työehtojen polkeminen ja ILO:n suositusten laiminlyönti ei tuo meille mitään lisäarvoa, se ei ole hyvää bisnestä. Osaavia työntekijöitä ei ole koskaan liikaa, vaan päinvastoin heistä on pula, sanoo Pekka Isosomppi.

Sulle kirjeen kirjoitan

Jotta maailmanlaajuiset brändiyhtiöt muistaisivat vastuunsa, suomessa kuten muissakin Euroopan maissa suunnitellaan makeITfair -postikorttikampanjaa. Reilun kaupan puolesta Repu on ottanut hoitaakseen 10 000 kortin levittämisen nuorille. Repu on kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää reilua ja ekologisesti kestävää maailmankauppaa.

Valmiiksi painetuissa korteissa nuoret voivat lähestyä oman matkapuhelimensa valmistajaa, ja kysyä, ovatko sen valmistamien kännyköiden tuotanto-olosuhteet inhimilliset.

- Kun brändiyritykset vaativat alihankkijoitaan pudottamaan kustannuksia joka vuosi ja samaan aikaan tiukentamaan ympäristönormeja ja parantamaan työolosuhteista, onhan se pitkän päälle mahdoton yhtälö, sanoo projektikoordinaattori Päivi Pöyhönen.

MakeITfair-hankkeen teettämän tutkimuksen mukaan eurooppalaiset nuoret ovat valmiita maksamaan noin 10 prosenttia enemmän kännyköistään tai mp3-soittimistaan, jos ne ovat reilusti tuotettuja. Miksei sama muutaman euron reiluuslisä koskisi meitä vähän vanhempiakin.

Silenced to Deliver -raportti kokonaisuudessaan (englanniksi)