Ay-liikkeen kehitysyhteistyöllä

Perusoikeuksia kaikille

SASK avasi syyskuussa neljännen maatoimistonsa Nepaliin. Etelä-Aasian aluekoordinaattorina työskentelee nepalilaissyntyinen Sharan K.C.

SASKin kansainvälinen työ vahvistui entisestään vuoden 2008 lopussa, kun Sharan K.C. valittiin huolehtimaan Etelä-Aasian kehitysyhteistyöhankkeista. Aasian valtavaa mannerta oli siihen asti hoitanut Marlon Quesada Filippiineiltä yhdessä Suomen-toimiston kanssa. SASKilla on toimistot myös Mosambikissa, jossa aluekoordinaattorina työskentelee Simião Simbine, ja Panamassa (Vicente Carrera).

Sharanilla on 25 vuoden kokemus ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöstä. Ennen SASKiin tuloaan hän työskenteli SASKin australialaisen sisarjärjestön APHEDAn palveluksessa Vietnamissa.

Miten tulit hakeneeksi SASKin aluekoordinaattorin paikkaa?

Ajattelin, että siinä olisi hyvä tilaisuus tehdä kehitysyhteistyötä Etelä-Aasiassa, josta olen kotoisin. Olin työskennellyt Nepalissa ennen kuin menin APHEDAn palvelukseen. APHEDAssa työskentelin Indonesian, Itä-Timorin ja Filippiinien hankkeissa. Minua kiinnosti nähdä, miten nämä maat olisivat muuttuneet ja mitä minä voisin vielä tehdä.

Onko Nepalin-toimiston perustamiseen liittynyt joitakin erityisiä haasteita? Entä miellyttäviä yllätyksiä?

Tässä lehdessä ei varmaankaan ole tilaa listata kaikkia niitä haasteita, joita on liittynyt aluetoimiston perustamiseen Nepalissa! Alkaen sähkön puutteesta (ei sähköä 16 tuntiin vuorokauden aikana) aina lukemattomiin lakkoihin, jotka ovat pysäyttäneet mm. kaiken tieliikenteen. Tietenkin nämä haasteet saavat meidät vain entistä jääräpäisemmin tavoittelemaan onnistumista. Miellyttävien yllätysten joukkoon voidaan lukea joidenkin tapaamieni ay-aktiivien anteliaisuus. He ovat olleet niin sitoutuneita, niin aitoja ja niin kauaskatseisia kutsumuksessaan saada työntekijöille paremmat työolot, että he todella inspiroivat minua.

Olet väitellyt tohtoriksi ruokaturvasta ja sinulla on pari muutakin korkeakoulututkintoa?

PhD-tutkintoni on Länsi-Sydneyn yliopistosta Australiasta. Väitöskirjani oli yhteiskuntatieteiden alaan kuuluva tutkimusprojekti, jossa oli maataloustieteellinen lähestymistapa ja se perustui toimintatutkimukseen ja oppimiseen. Mitä muihin tutkintoihini tulee, olen suorittanut Britanniassa Itä-Anglian yliopistossa maisterintutkinnon maataloustutkimuksessa ja –kehityspolitiikassa.

Kuinka kauan asuit Australiassa?

Vuodesta 1995, ja nyt minulla on myös Australian kansalaisuus. Poikani syntyi siellä, joten päätimme vaimoni kanssa hakea kansalaisuutta.

Miten perheesi ja sinä olette kokeneet Nepaliin paluun?

Vaimolleni ja pojalleni on ollut haastavaa ja mielenkiintoista muuttaa Nepaliin. Yksi hyvä puoli ainakin on se, että poikani ymmärtää nyt paremmin taustaani ja oppii tuntemaan sukuaan läheisemmin. Hän on 8-vuotias. Toki hänestä on mukavaa, että ympärillä on laajasti sukua, mutta hän myös kaipaa suuria kirjakauppoja englanninkielisine kirjoineen sekä suurkaupunkien lelukauppoja. Niitä ei ole Katmandussa! Vaimoni on syntyisin Malesiasta ja sanoi jo unohtaneensa, millaista on asua Aasiassa. Sanojensa mukaan hän on ”jyrkällä oppimiskäyrällä”.

Mitä saavutuksia olet urasi aikana havainnut ay-liikkeen solidaarisuustyön saaneen aikaan?

Pidän itseäni sikäli etuoikeutettuna, että olen tavannut mahtavia, inspiroivia ay-aktiiveja. Parhaat heistä ovat erittäin älykkäitä, dynaamisia ja motivoituja. Heidän työnsä on todella muuttanut yksittäisten työntekijöiden ja näiden perheiden elämää.

Ay-liikkeen solidaarisuustyö on rahoittanut hiv/aids-tietouden kohentamista työläisten parissa ja olen seurannut, kuinka filippiiniläiset siirtotyöläiset ovat motivoituneet estämään viruksen leviämistä. Olen myös nähnyt erittäin köyhien työntekijöiden lasten pääsevän kouluun Nepalin tiilitehdasalueilla. Vietnamissa ay-liikkeen solidaarisuustyöllä saatiin tehtaiden työntekijöille wc:t. Me, joilla on kaikki nämä mukavuudet – koulutusta, terveydenhuoltoa ja peruspalveluita – unohdamme, että maailman enemmistölle ne ovat ylellisyyksiä. Ay-liikkeen solidaarisuustyö tuo näitä perusoikeuksia kaikille ja olen ylpeä siitä, että voin olla osa tätä liikettä.

Haastattelu on tehty sähköpostilla.