Työmiehen tunti Etelä-Afrikassa

- Monille lähetyksiimme soittaville kuulijoille olemme ainut väylä, jossa he saavat äänensä kuuluviin, sanoo Radio Atlantiksen johtaja Rachel Visser. Kuva Erna Curry, WWMP

Hella Wuolijoen perustama Työmiehen tunti oli suosituimpia radio-ohjelmiamme toisen maailmansodan jälkeen. Suomessa ohjelma on kuopattu jo ajat sitten. Sen kaukainen serkku elää Etelä-Afrikassa vapaaehtoisvoimin.

Radio on Etelä-Afrikan tärkein tiedotusväline. Valtiollinen yleisradioyhtiö SABC hallitsee maan radioeetteriä. Sen ja kaupallisten radioasemien rinnalla toimii noin sata yhteisöradioasemaa (community radio), jotka pyörittävät toimintaansa pääosin vapaaehtoisvoimin.

Jokainen arki-ilta, kahden tunnin ajan, Atlantiksen kaupungin yhteisöradioasemalla keskustellaan työläisen asemasta Työläisen maailma -ohjelmassa. Ongelmia riittää. 80 000 asukkaan kaupungin työttömyysprosentti on noin 60.

- Emme puhu illasta toiseen pelkkää ay-asiaa. Käsittelemme kaikkia työväenliikkeelle tärkeitä asioita: työntekijöiden oikeuksia, työttömyyttä, asumista ja syrjäytymistä. Eniten palautetta saimme, kun käsittelimme prostituoitujen asemaa. Osa yleisöstä ei voinut hyväksyä sitä, että enemmistö heistä on myös uhreja, jotka tarvitsevat tukea, Radio Atlantiksen johtaja Rachel Visser kertoo.

- Monille lähetyksiimme soittaville kuulijoille olemme ainut väylä, jossa he saavat äänensä kuuluviin. Eikä pelkästään kuuluviin: jokaisena iltana paikalla on joku, joka voi ja osaa myös auttaa soittajaa.

Noin neljä miljoonaa kuulijaa

Atlantis on yksi neljästäkymmenestä yhteisöradioasemasta, jotka lähettävät Työläisen maailmaa. Ohjelmalla on viikoittain noin neljä miljoonaa kuulijaa. Suurin osa asemista lähettää ohjelmaa tunnin viikossa.

Ohjelmaa tuottaa Kapkaupungissa toimiva, Etelä-Afrikan ay-liikettä lähellä oleva järjestö Workers World Media Productions. Ohjelmaa tehdään maan viidellä yleisimmällä kielellä.

Kukin ohjelma sisältää noin kymmenen minuutin mittaisen viikon teeman esittelyn ja siihen liittyvän suoran keskustelujakson, työelämään ja ay-oikeuksiin liittyviä uutisia sekä Etelä-Afrikan ehkä vaikeinta yksittäistä ongelmaa eli hiv/aidsia käsittelevän tietoiskun.

-Suurin osa ohjelmasta on paikallista. Tämä on ohjelman vahvuus. Vapaaehtoiset paikallisaktiivit vetävät keskusteluosuudet. He pystyvät puhumaan asioista tavalla, jota tavallinen kuuntelija ymmärtää, Rachel Visser, joka on myös WWMP:n hallituksen jäsen, painottaa.

Yhteisön oma ääni kuuluviin

Yhteisöradiot saivat alkunsa apartheid-järjestelmän alkaessa natista liitoksissaan 90-luvun alussa. Suuri lähtölaukaus oli vuonna 1990, kun Nelson Mandela vapautettiin vankilasta.

- Aloitimme toimintamme laittomasti vuonna 1991, kuten moni muu asema samaan aikaan. Kyhäsimme lähettimen kasaan ja aloitimme lähetyksen. Seuraavana vuonna rakensimme studion tavarakonttiin, jossa toimimme viime vuoteen asti, radio Zimbalen ohjelmapäällikkö Phetho Ntaba kertoo.

Laillisen aseman yhteisöradioasemat saivat ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen vuonna 1994. Asemat joutuvat uusimaan lupansa joka neljäs vuosi. Ohjelmiston pitää käsitellä yhteisönsä, joko alueellisen, uskonnollisen tai etnisen, omia asioita.

Radio Zimbale on Kapkaupungin laidalle kehittyneen köyhän asuinalueen eli townshipin Khayelitshan ykkösasema. Noin miljoonan asukkaan yhteisön oma radio lähettää ohjelmaa ympäri vuorokauden kolmella eri kielellä, xhosaksi, englanniksi ja afrikaansiksi.

- Asemaa pyörittää noin 50 vapaaehtoista ja kuusi palkattua työntekijää. Ohjelmistostamme on 70 prosenttia puhetta ja loput musiikkia. Äänessä ovat niin kirkonmiehet kuin paikallinen nuoriso. Koko yhteisö saa äänensä kuuluviin, Ntaba sanoo.

SSSL ja SASK tukevat Työläisen maailma -ohjelmaa

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ja Suomen Ammattiliitojen Solidaarisuuskeskus SASK tukevat Työläisen maailma -ohjelman kehittämistä. Ne rahoittavat Workers World Media Productionin tekemää laajaa kuuntelijatutkimusta, jolla selvitetään, minkälaisia ohjelmien kuulijat ovat ja miten ohjelmat vastaavat kuulijoiden tarpeisiin. Lisäksi WWMP kartoittaa tapoja, joilla tehostetaan yhteisöradioasemien ja Työläisen maailma -ohjelman yhteistä kehittämistä.