Anni Haataja
Suomalaisille jo tutuksi käynyt Ylen Hyvä kampanja -uudistuu syksyllä. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n Red Nose -konsepti rantautuu tuolloin Suomeen Ylen Hyvän Nenäpäivän muodossa. Tiedotuskampanjan kohteena ovat muun muassa SASKin lapsityöhankkeet Intiassa ja Nepalissa.
Yleisradion Ylen Hyvä -kampanjalla on kerätty varoja kehitysyhteistyölle vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2007 Ylen Hyvä kokee viisivuotisen historiansa suurimman muutoksen; syksyllä tuodaan Suomeen uudenlainen kampanjakonsepti "Red Nose Day", suomalaisittain Nenäpäivä.
Konsepti on BBC:n ja Comic Relief -avustusjärjestön luoma ja kampanjan tunnuksena on nimensä mukaisesti punainen nenä. Nenäpäivänä ihmiset ikään katsomatta keräävät rahaa hyvään tarkoitukseen erilaisten hauskojen tempausten muodossa - punaisella pallonenällä varustettuna.
- Ylen Hyvä on alusta saakka pyrkinyt välttämään ryppyotsaisuutta ja syyllistämistä ja tahtonut lisätä uusien ihmisten kiinnostusta kehitysyhteistyötä kohtaan. Olemme siis jo vuosia menneet kohti punanenäkonseptia ja siksi päätimme avata keskusteluyhteyden Comic Reliefiin Nenäpäivän tuomiseksi Suomeen, kertoo Ylen Hyvän toiminnanjohtaja Riikka Kämppi.
Sattumoisin Comic Relief oli juuri samaan aikaan etsimässä uusia maita punanenäkonseptilleen. Britannian lisäksi punainen nenä on tuttu näky jo Saksassa, Unkarissa, Australiassa ja Islannissa. Suomeen punanenä rantautuu lokakuussa.
Ensimmäinen Nenäpäivä lokakuussa
Ylen Hyvä -kampanjan varat käytetään yhdeksän kumppanijärjestön projekteihin, kuten SASKin lapsityöhankkeisiin Pakistanissa, Intiassa ja Nepalissa. Kämppi ei näe ristiriitaa köyhyyden ja ilonpitoon perustuvan kampanjoinnin välillä.
- Emme missään nimessä tee pilkkaa kehitysmaiden ihmisistä, vaan käsittelemme aihetta kunnioittavasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tärkeään ja vakavaan aiheeseen voisi kerätä varoja hauskoin keinoin.
Kämpin mukaan Nenäpäivä on otettu innolla vastaan kumppanijärjestöissä ja hän uskoo, että nenä saavuttaa myös suuren yleisön suosion nopeasti.
- Ensimmäinen Nenäpäivä lokakuussa on suuri testi. Silloin näemme, miten kansa ottaa uuden formaatin vastaan. Uskon, että suomalaisten mielestä on itse asiassa helpottavaa, ettei auttamisen tarvitse olla ryppyotsaista, Kämppi sanoo.
Neniä saa lähikioskilta
Nenäpäivän logona toimii punainen, muovista valmistettu irtonenä. Neniä tullaan myymään kioskeissa, ja niistä kerätty voitto menee Ylen Hyvän keräyspottiin. Islannissa Nenäpäivä järjestettiin ensimmäisen kerran joulun alla ja siellä nenästä tuli hittituote:
300 000 ihmisen asukkaan saarella myytiin yli 10 000 nenää.
- Erityisesti lapsista punainen irtonenä on mitä mainioin juttu ja esimerkiksi Islannissa juuri lapset innostivat muut perheen jäsenet osallistumaan Nenäpäivään, kertoo Kämppi.
Kun Kämppi aloitti Suomen Nenäpäivän suunnittelun, hän halusi ensi töikseen varmistaa nenien alkuperän eettisyyden. Hän pitää tärkeänä, että Ylen Hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota kaikkien tuotteidensa alkuperään "jotteivät tuotteet lyö koko kampanjan ideaa korville". Esimerkiksi Nenäpäivän yhteydessä myyntiin tulevat t-paidat valmistetaankin reilun kaupan puuvillasta.
Ay-liikkeen kehitysyhteistyö tutuksi
Nenäpäivä järjestetään 26. lokakuuta, jolloin Ylen alueradiot lähettävät koko päivän keräysohjelmia, ja päivä huipentuu yli viisituntiseen suoraan Nenäpäivän tv-lähetykseen Ylen TV2:ssa. Nenäpäivän keulahahmoina toimii viisitoista julkisuuden henkilöä, joiden henkilöllisyys on vielä tarkkaan varjeltu salaisuus.
TV- ja radio-ohjelmien lisäksi tempauksia järjestetään Nenäpäivän kampanjaviikoilla päiväkodeissa ja kouluissa, työpaikoilla sekä urheiluseuroissa. Työpaikoilla Nenäpäivä tulee olemaan esillä näkyvimmin ay-liikkeen alkusyksystä käynnistyvän haastekampanjan muodossa, jonka toteutuksesta Ylen Hyvä ja SASK vastaavat.
- Haastekampanja tarjoaa liittojen paikallisosastoille tilaisuuden haastaa toisiaan keräämään rahaa Ylen Hyvälle. Työporukat voivat ideoida vaikkapa erilaisia hauskoja katutempauksia sekä työnantajien ja henkilöstön välisiä leikkimielisiä kilpailuita, kertoo SASKin toiminnanjohtaja Hannu Ohvo.
Haastekampanja toteutetaan Ylen Hyvän nettisivujen kautta, mikä mahdollistaa sen, että haastettava tietää välittömästi tulleensa haastetuksi. Näin luodaan "positiivinen lumipalloefekti", Ohvo selvittää.
Nenäpäivän tuotto jaetaan Ylen Hyvä -kumppanijärjestöjen kesken. Viime vuonna keräys tuotti historiansa parhaan tuloksen, 1,9 miljoonaa euroa. Kämpin mukaan tänä vuonna on tarkoitus tehdä uusi ennätys.
Tiedotuksessa ensimmäisen Nenäpäivän alla keskitytään työssä käyviin lapsiin ja erityisesti SASKin lapsityöhankkeisiin Intiassa ja Nepalissa. Riikka Kämppi kävi tutustumassa Intian ja Nepalin hankkeisiin maaliskuussa ja oli vaikuttunut näkemästään.
- Olen työskennellyt kehitysyhteistyöasioiden parissa vuosia ja vasta nyt tajusin, kuinka suuri merkitys ay-liikkeen vahvistamisella on äärimmäisen köyhyyden poistamisessa, Kämppi kertoo.
- Vain vahva ay-liike voi vaatia parempia työoloja ja palkkoja, jolloin perheiden ei tarvitse turvautua lasten työntekoon perheen elättämiseksi, Kämppi sanoo.
Ylen kuvausryhmä suuntaa Nepaliin toukokuussa kuvaamaan materiaalia Nenäpäivän keräysohjelmaa varten. Hannu Ohvo odottaa mielenkiinnolla valtakunnallisen valokeilan suuntaamista pitkään puurtaneen SASKin toimintaan.
- Toivottavasti saamme työllemme arvostusta ja ennen kaikkea tehtyä ay-liikkeen monipuolista edunvalvonta- ja humanitaarista työtä tutummaksi, Ohvo toteaa.
Yläkuva: Nepalilaispojat ihastuivat heti punaisiin neniin.
Alakuva: Tiilitehtaalta pääsee myös koulun penkille. (Kuvat: YLE/Jussi Hynninen)
Loppu köyhyyden kierteelle
