Salla Nazarenko
SASKin työprikaati Dominikaanisessa Tasavallassa viime joulun alla jäi osanottajille mieleen paitsi unohtumattomasta sukelluksesta pikkuvaltion arkeen, myös toverihengestä ja hulvattomista karibialaisista juhlista.
Helsinkiläinen sähkökoneasentaja Santos Parrilla, 35, lähti Dominikaaniseen Tasavaltaan mukaan lähes sattumalta. Puoliksi espanjalainen Parrilla oli suunnitellut ulkomaanmatkaa, kun kuuli työprikaatista. Odotuksia hänellä ei siis ollut - silti matka ylitti ne.
- Työprikaati on hyvä tapa nähdä maa sellaisena, kuin se oikeasti on. Paikalliset olivat ihmeissään, kun kuulivat, että olemme ihan tavallisia ihmisiä ja teemme Santo Domingossa oikeaa, fyysistä työtä. Ihmiset kai olivat tottuneet näkemään ulkomaalaisia vain nopeilla visiiteillä loistoristeilijöistä, Parrilla pohti.
Työprikaatin työosuudella matkalaiset maalasivat paikallisen ammattiliiton toimitilat. Työtä riitti pariksi viikoksi, tosin ei aivan kahdeksasta neljään, sillä muuta ohjelmaa oli paljon.
- Kävimme muun muassa terästehtaassa, elintarviketehtaassa, vapaaatuotantoalueella, julkisessa sairaalassa ja kolmessa eli koulussa. Siinä mielessä prikaati oli monipuolisempi, kuin aiemmat, joihin olen osallistunut, kertoi Rainer Sjövall.
Helsinkiläinen Sjövall on jo konkari, mitä työprikaateihin tulee. Marras- joulukuinen SASKin prikaati nimittäin oli jo kolmas, johon JHL:n jäsen, lastenhoitaja ja luottamusmies otti osaa. Kahdeksan vuotta sitten hän oli SASKin prikaatissa samoin Santo Domingossa, kuusi vuotta sitten hän osallistui Kansainvälisen solidaarisuussäätiön prikaatiin Nicaraguassa.
- Tämänkertaisen prikaatin ajatus oli lähteä tukemaan köyhän ja alikehittyneen maan ay-liikettä. Ja toki itseäni kiinnosti myös Karibian eksotiikka, Sjövall kertoo.
Itsenäisyyttäkin juhlittiin
Sekä Parrillan että Sjövallin mukaan erityisen hyvää prikaatissa olivat matkakumppanit ja yhteishenki:
- Sattui hyvä joukko. Oli tasaisesti molempia sukupuolia ja ammattirakennekin oli kirjava opettajista ja sairaanhoitajista metalli- ja rakennusliiton jäseniin. Minä olin 59-vuotiaana kaikista vanhin, nuorin oli kahdenkympin hujakoilla, Sjövall kertoo.
- Sattumaako lie, mutta ryhmä oli avoin, iloinen ja ystävällinen, mikä sopi mainiosti paikalliseen henkeen.
Ryhmämajoitus oli järjestetty ammattijärjestöjen opintokeskukseen usean hengen huoneisiin kerrossänkyihin. Pimeinä iltoina joukko kokoontui majapaikan pihaan pelaamaan pelejä, kuuntelemaan musiikkia - ja tietenkin tanssimaan, oltiinhan Karibialla.
Matkaan kuului arkisen aherruksen lisäksi siis myös juhlaa. Prikaatilaiset järjestivät isännilleen omatekoisella viihdeohjelmalla maustetun Suomen itsenäisyyspäivänjuhlan. Paikalliset puolestaan järjestivät jäähyväisjuhlien lisäksi pikkujouluaamiaisen paikallisessa parlamentissa.
- Näimme maan kaksikamarisen parlamentin oman yhtyeen esiintyvän, Sjövall kertoo.
- Se oli muuten niin ammattimainen, että olisi voinut luulla heidän olevan palkattuja esiintyjiä.
Tuolle aamiaiselle kokoontuivat jutuntekoon paikalliset tv-kanavat, joten työprikaatilaiset pääsivät myös kansalaisten olohuoneisiin.
"Prikaati on hyvää globaaliutta"
Santos Parrilla on matkustellut paljon espanjankielisissä maissa ja muun muassa asunut meksikolaiskylissä 1990-luvulla. Niin prikaati kuin aiemmat kokemukset vahvistavat Parrillan mielipidettä siitä, että Suomen ongelmat ovat oikeastaan aika pieniä. Parrillan oma liitto Metalli samoin kuin muu ay-liike on hoitanut asiat täällä kuntoon.
- Matka vahvisti niitä asioita, joita jo aiemmin pidin itsestään selvinä, kuten Reilun kaupan tuotteiden suosimista.
Sjövall, päiväkotien luottamusmies ja yhdistyksensä kansainvälisten asiain tiedottaja, puolestaan koki prikaatin syventäneen katsantokantaa.
- Prikaati on hyvää globaaliutta, joka saa ymmärtämään yhteydet ja merkitykset. Samalla toverillinen ay-henki kasvaa, Sjövall pohdiskelee.
Kehitysmailla on suomalaisille Sjövallin mielestä annettavaa yhteisöllisyydessä:
- Dominikaanisen tasavallan kaltaisiin kulttuureihin tutustuminen voisi vaikuttaa myönteisesti meidänkin yhteiskuntakehitykseemme.
Sanoiko kolmas kerta toden, vai lähteekö Sjövall vielä prikaatimatkalle?
- Ilman muuta lähden, jos tilaisuus vielä tulee, Sjövall sanoo.
Myös Parrilla lähtisi uudestaan "koska vain".
Parrilla ja Sjövall toimivat myös prikaatilaisten tulkkausapuna.. Parrillalta espanjankieli tulee kotoa, mutta Sjövallin into kielenopiskeluun juontuu prikaateista. Vielä kahdeksan vuotta sitten espanjankielentaidoton Sjövall puhuu nyt kieltä sujuvasti.
Kuvat: Pentti Minkkinen
