Suvi Arapkirli
Brittiläinen tavarataloketju Marks & Spencer vastaa asiakkaidensa toiveisiin. Tänä vuonna sen liikkeissä myydään kolmasosa maailman reilusta puuvillasta. Mutta mitä tapahtuu vaatetuotantoketjun yhdessä lenkissä, Marokossa?
Marks & Spencer ei ole nappikauppa. Sen liikevaihto on yli viisi miljardia euroa. Liikkeitä on Britanniassa 450 ja ulkomailla parisataa. Työntekijöitä on 65 000.
Tavarataloketju siirtyi vuonna 2006 kaikessa kahvi- ja teemyynnissään reilun kaupan tuotteisiin kolmen vuoden valmistelun jälkeen. Kuluttajat vastasivat tähän aukaisemalla rahamassinsa ja vinguttamalla muovikorttejaan. Kun brittimarkkinoilla kahvin ja teen myyntiluvut yleisesti laskivat, Marks & Spencerin myynti kasvoi kuusi prosenttia.
Viime vuonna M&S:n liikkeissä oli tarjolla yksitoista erilaista reilun kaupan puuvillasta tehtyä vaatetta. Yhtiön lehdistöedustajan mukaan niiden menekki oli niin mainio ja kuluttajilta saatu palaute niin ylistävää, että tavarataloketju päätti tehdä kunnon satsauksen reilun kaupan puuvillaan.
Valikoimissa on nyt 70 erilaista perusvaatekappaletta t-paidoista farkkuihin. Ne maksavat punnan eli puolisentoista euroa enemmän kuin vastaavat, tavallisesta puuvillasta ommellut vaatteet.
Päätös laajentaa reilun kaupan lajitelmaa merkitsee sitä, että tänä vuonna kolmasosa koko maailman reilusti kasvatetusta puuvillasta lähtee kuluttajille erilaisina tuotteina M&S:n vaatetangoilta.
Huolestuttavia uutisia Marokosta
Puuvilla tulee Intiasta, Kamerunista, Malista ja Senegalista. PR-päällikkö Olivia Ross vakuuttaa itsekin käyneensä yhdessä Agrocel-osuuskunnan puuvillantuottajakylässä Intian Gujaratissa. Ross antaa esimerkkejä reilun kaupan hyötyjä kokeneesta Raparin kylästä. Koululapsille on nyt puhdasta juomavettä ja nuoret tytöt voivat käydä ompelu- ja räätälikurssin voidakseen perustaa myöhemmin oman yrityksen.
Yhtiön tiedotusosasto antaa minulle esimerkinomaisesti myös tiedot naisten farkkujen tuotantoketjusta puuvillapellolta Malissa liikkeeseen Lontoossa. Marokossa farkut ompelevasta Dewhirst Ladieswearista on liikkeellä huolestuttavia uutisia.
Marks & Spencerille pitkään vaatteita toimittanut Dewhirst-yhtiö lopetti viimeisenkin tehtaansa Walesissa vuonna 2002. Lopetukset hoidettiin protesteja herättäneellä tavalla.
Englantilaisen Socialist Worker -lehden nettiversion mukaan Dewhirstin tehtaalla Marokon Tangerissa kiehui vuoden 2007 alussa. Lehden mukaan yhtiö on kieltäytynyt tunnustamasta työläisten enemmistön valitsemaa, oppositiopuolueeseen sitoutunutta ammattiliittoa. Lehden haastattelemat työntekijät valittavat ylipitkästä työviikosta, 50 asteen kuumuudesta kesällä ja lääkehoidon kalleudesta.
Marks & Spencerin tiedotusosasto sanoo näiden uutisten tulevan "epäluotettavista lähteistä". Osaston mukaan riippumaton tarkastuslaitos on hyväksynyt tehtaan olot. Yhdistymisvapautta kunnioitetaan ja työntekijöiden on helppo päästä lääkärin tai sairaanhoitajan puheille.
Väitteisiin ja vastaväitteisiin tiivistyy globaalin vaatekaupan ydinongelma: mikä riippumaton taho kertoisi suomalaiselle kuluttajalle, mikä on todellinen tilanne Marokon Tangerissa?
