Suvi Arapkirli
Imatran Palloseurassa toivotaan, että myös pakistanilaiset lapset voisivat pelata palloa ankaran työskentelyn sijaan. Siksi reilun kaupan pallot ovat nyt seuran junioreilla koekäytössä.
Imatran Palloseuran kahdeksanvuotias junioripelaaja Tapio Knuuttila tietää, miksi heidän seurassaan käytetään Reilun pelin jalkapalloja.
- Ettei ole lapset tehneet.
Jututan junioreita myrskyn riehuessa ympärillä. Tuuli repii sähköjohtoja ja pimentää hetkeksi puoli Imatraa, myös meidän kenttämme. Kyttäämme kuvaajan kanssa kaamosillan aurinkoa, täyttä kuuta, jotta se valaisisi pelaajamme. Vihmoo vettä. Hytisemme kylmästä.
Itse päähenkilöitä eli junioripelaajia luonnonvoimien tuiverrus ei näytä lainkaan häiritsevän. Pelaajanalut säntäävät pallon perään, syöttelevät ja pompottelevat. Kerrankin voin kirjoittaa aidon pateettisesti: olen todistamassa liikkumisen riemua.
Toisillekin lapsille mahdollisuus
Jottei tätä riemua tarvitsisi sallia toisten, kaukana Pakistanissa asuvien lasten kustannuksella, hankki Imatran Palloseura junioreilleen koekäyttöön reilun kaupan pelivälineitä eli Reilun pelin palloja.
Seurassa aloitteen teki Anssi Gröhn. Hän on näiden kahdeksanvuotiaiden pelaajien eli vuonna 1997 syntyneiden poikien juniorijoukkueen johtaja. Reilun kaupan elintarvikkeet olivat Gröhnille jo entuudestaan tuttuja. Nähtyään sattumalta lehtijutun reiluista palloista hän halusi oitis tilata niitä seurallekin. Gröhn sanoo halunneensa omalta osaltaan vaikuttaa lapsityöläisten käytön, tuon "sietämättömän vääryyden" lopettamiseen.
- Lapsityövoiman käyttö on urheiluvälineiden valmistuksessa tällainen ikuisesti vaiettu ongelma. Juuri sen ikäiset lapset kuin nämä meidän kaverimme tässä ompelevat palloja Pakistanissa. Kyllä heidänkin kuuluisi olla siellä pelaajien puolella!
Reilut pallot kestävät
Anssi Gröhn tilasi Tampereen Kehitysmaakaupasta seuran käyttöön erilaisia jalkapalloja, lentopallon ja beach volley -pallon.
- Tilasin koko Suomessa saatavilla olevan sortimentin. Haluan itse tietää, millainen tuote on.
Gröhnillä on äärimmäisen vankka palloilutausta. Hän valmensi kolmetoista vuotta lentopallojoukkueita aivan Suomen kirkkaimman kärjenkin tasolla. Luokanopettajana hän tietää, millaiseen rääkkiin pallot koulussa joutuvat.
Koekäytössä Vision Technologies -yhtiön tuottamat Reilun pelin pallot ovat osoittautuneet erinomaisen kestäviksi. Saumat ovat ehjinä edelleen eivätkä pallot vety helposti. Gröhn kehuu myös Reilun pelin pallojen hinta-laatu-suhdetta.
- Aikuisten reilun kaupan jalkapallo on laatuunsa nähden todella edullinen, se on aivan hämmästyttävän hyvä.
Aivan nuorimmille ikäluokille tarkoitettuihin Visionin palloihin pitäisi kuitenkin saada lisää kimmoisuutta.
- Nyt ne ovat vähän liian kovia.
Kaupallisuuden paineet
Gröhnillä on realistinen käsitys siitä, millaisia esteitä kaupalliset paineet tuovat Reilun kaupan pallojen leviämiselle.
- Sponsoreiden tuotteet saavat kaiken näkyvyyden. Se on sama asia lajissa kuin lajissa.
Silti hän toivoo, että Suomen Palloliitto ryhtyisi ainakin tiedotustyöhön.
- Arvelisin, että suurin osa Suomen seuroista ei edes tiedä, että reilun kaupan palloja on olemassa.
Gröhn toivoisi jokaiselta kasvatusvastuussa olevalta seuralta yhteydenottoa seuran käyttämien pallojen maahantuojaan. Seuran pitäisi selvittää, missä oloissa pallot tuotetaan, olipa merkki mikä tahansa.
- Seurojen ei aina pitäisi valita sitä helpointa ja halvinta vaihtoehtoa.
- Tosiasia on se, että vähintään 75 prosenttia palloista tulee samalta pieneltä alueelta Pakistanista. Ne tehdään samoissa tehtaissa, toisten pallojen kylkeen isketään vain toisenlainen leima. Toinen sitten maksaa täällä tuplasti brändäyksen lopputuloksena.
Gröhn huomauttaa, että jos vaikka vain kymmenen prosenttia maailman jalkapalloista olisi tehty reilun kaupan ehdoilla, olisi sillä jo suuri merkitys Pakistanin oloissa. Volyymit ovat maailmanlaajuisesti valtavia ja pallot todella merkittävää bisnestä niiden valmistajille. Tämän ymmärtää pelkästään siitä, että piskuisen Imatran junioriseura syrjäisessä Suomessa joutuisi ostamaan 120 palloa, jos se hankkisi kaikki seuran käytössä olevat pallot yhdellä kertaa.
Imatralla halutaan vaalia yhteisöllisyyttä
Suomen lapsi- ja nuorisourheilua vaivaa tosikkomainen kilpailu, joka suosii viimeiseen asti urheiluun satsaavia lahjakkuuksia. Nuorten suuret massat kilpailutetaan ulos seuroista, kehistä ja kentiltä. Käytännössä tällainen järjestelmä evää heiltä lopulta oikeuden koko urheiluharrastukseen.
Imatran Palloseura haluaa päin vastoin vaalia yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä, Anssi Gröhn kuvaa.
- Tämän ikäisille lapsille ei ole kilpailullisia tavoitteita. Tämän ikäisillä pelaamisen mielikuva on leikkimaailma, isommilla kaverimaailma.
- Nämä juniorit ovat oppineet harjoittelemaan. He osaavat olla fiksusti. Tämä on oikeanlaista, hyvää pärjäämistä.
Gröhn sanoo, että seura on tehnyt kyselyn junioreidensa parissa siitä, mikä on pojille tärkeää. Vastauksista löytyi lähes soraäänetön ykkönen: pelaaminen.
Tapio Knuuttila ja toinen myrskysäätä uhmannut kahdeksanvuotias, Jesse Hallikas, ovat löytäneet pelaamisen ilon.
- Hauskinta on se, että saa potkia palloa ja harjoitella. Täällä on muutakin kivaa puuhaa, sählyä ja pelejä, Tapio Knuuttila kertoo.
- Saa pomputella palloa ja oppii syöttelemään, sanoo puolestaan Jesse Hallikas.
(Kuvat: Raisa Karjalainen)
Mitä ovat Suomen Reilun pelin pallot? Lue lisää.
