Hanoi & Ho Chi Minh City - Jukka Pääkkönen
Ho Chi Minh Cityn kauppakamarissa tiedetään, miksi yritysten yhteiskuntavastuuta - englanniksi CSR - tarvitaan. Se avaa ovet Yhdysvaltain ja Euroopan markkinoille. Sen turvin Vietnam karistaa niskastaan Kaakkois-Aasian hikipajan maineen. Sen avulla yritysjohtajat ja ay-liike oppivat yhdessä ehkäisemään lakkoja.
Lakkoja?
Juuri niin. Lakko on Vietnamin yritysmaailmassa ja ammattiyhdistysliikkeessä suosittu puheenaihe, vielä suositumpi kuin CSR, sosiaalidialogi, Code of Conduct, SA8000, sertifiointi tai auditointi.
Jälkimmäisten avulla Vietnam yrittää eettistä irtiottoa Kiinasta, jonka talouskasvun vauhdin se on miltei saavuttanut. Lakot taas viestittävät maailmalle, ettei irtiotto ole vielä onnistunut, vaikkei työläisten tyytymättömyyden purkauksia vaiennetakaan pamppuvoimin.
Vietnamissa on tilastoitu vuoden 1995 jälkeen kaikkiaan yli 900 lakkoa. Luku kuulostaa suurelta kommunistipuolueen hallitsemassa maassa, jossa on vain yksi sallittu, virallinen ammattijärjestö. Ylivoimaisesti eniten lakkoja on ulkomaalaisten, erityisesti taiwanilaisten ja korealaisten omistamissa tehtaissa, vapaatuotantoalueilla ja lukuisissa "teollisuuspuistoissa".
Yksikään lakoista ei ole ammattiliiton järjestämä, sillä Vietnamin ainoa sallittu ammattijärjestö Vietnam General Confederation of Labour VGCL ei järjestä lakkoja. Sen sijaan se joutuu osalliseksi lakkojen sovittelussa, vaikkei lakkolaisilla olisi mitään aiempaa kosketusta ammattiliiton kanssa.
Vietnamin laki tunnustaa käsitteen lakko, mutta laillinen työtaistelu on tehty käytännössä mahdottomaksi. Myöskään vakiintunutta sovittelumekanismia ei ole, koska sitä ei sosialistisessa suunnitelmataloudessa pidetty tarpeellisena. Tuotantovälineethän "omisti" työväenluokka itse.
Maalaistytöt liukuhihnalla
Kaiken muuttivat doi moi, 1980-luvun lopulla esitelty uusi talouspolitiikka, sekä vuoden 2000 uusi yrityslainsäädäntö. Ne avasivat ovet ensin ulkomaisille sijoittajille ja sitten kotimaiselle yritystoiminnalle, joka puhkesi kukoistamaan ja synnytti maahan muutamassa vuodessa pari miljoonaa uutta työpaikkaa.
Vaikeiden sotavuosien jälkeen Vietnamin kansantalous tempautui kasvuun, joka on viimeisen viiden vuoden ajan jatkunut keskimäärin 7,5 prosentin vauhtia. Viime vuonna bruttokansantuote kasvoi jo 8,4 prosenttia, Ho Chi Minh Cityn eli entisen Saigonin ja pääkaupungin Hanoin alueella toistakymmentä prosenttia.
Nopea talouskasvu on houkutellut Vietnamin uusiin teollisuuskeskuksiin sadoin tuhansin työnhakijoita köyhältä maaseudulta.
Huomattava osa heistä on nuoria naisia, joilla ei ole minkäänlaista tuntumaa teolliseen työkulttuuriin. Heidän ensimmäinen työpaikkansa on usein korealaisten tai taiwanilaisten sijoittajien omistamassa tehtaassa, jonka työnjohtokulttuuri on peräisin armeijasta ja asenne ammatilliseen järjestäytymiseen vihamielinen.
Kun nämä palaset yhdistetään suunnitelmataloudesta periytyvään työmarkkina-ajatteluun, lakkosopan ainekset alkavat olla pöydällä.
- Lain mukaan lakko on aina työntekijöiden viimeinen keino, mutta nyt se näyttää olevan ensimmäinen ja ainoa keino, keskusammattijärjestön VGCL:n Ho Chi Minhin toimistossa päivitellään. Ammattijärjestön mielestä vika ei ole lainsäädännössä, sillä lain kirjain suojaa kyllä kattavasti työntekijöiden oikeudet.
- Mutta valitettavasti lain noudattaminen ei ole täysin tiukkaa.
Uusia sääntöjä opettelemassa
- Ennen 1990-luvun puoliväliä työnantajilla ei ollut aavistustakaan lakoista, eivätkä työelämän suhteet kiinnostaneet heitä vähääkään, Ho Chi Minhin kauppakamarissa VCCI:ssä myönnetään. Lakkojen takia kiinnostus on nyt virinnyt - niinpä virallisesti työnantajien etujärjestöksi laillistettu keskuskauppakamari ottanut aktiivisen roolin yhteiskuntavastuun edistämisessä.
- Erityisen tärkeä CSR on siksi, että Vietnam on liittymässä maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi, apulaisjohtaja Nguyen Hong Ha perustelee.
Moderneja työelämän käytäntöjä joutuu toden teolla opiskelemaan myös ammattiyhdistysliike, joka valtionyhtiöissä istuu edelleen kahdella tuolilla: sekä yritysjohdossa että työntekijöiden edustajana. Monella työpaikalla ammattiliiton puheenjohtaja on samalla yrityksen henkilöstöjohtaja.
Kansainvälinen työjärjestön ILO:n Hanoin-toimistossa tiedetään, että Vietnamin ammattijärjestössä olisi jo valmiutta aktiivisempaan otteeseen.
- Mutta ammattiyhdistysliike on toistaiseksi neuvoton, valtakunnallista työelämähanketta vetävä Jan Jung-Min Sunoo sanoo.
- Se ei ole vielä oppinut toimimaan markkinataloudessa eikä tiedä, miten käytännössä puolustaa työntekijöiden etuja.
Jung-Min Sunoon hanke on hallituksen pyynnöstä perustanut eri puolille Vietnamia seitsemän neuvontakeskusta, joka auttaa niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin konfliktien ehkäisyssä ja niiden sovittelussa. Tekeillä on paikallisten kolmikantakomiteoiden verkosto, josta muodostuisi jo jonkinlainen sovittelumekanismin alkio.
Munat kahdessa korissa
Vietnamin työministeriön, virallisen ammattijärjestön ja työnantajia edustavan kauppakamarin puheenvuoroissa viestitetään varovaisesti, että Vietnam haluaa eroon kiinalaistyyppisen työelämän maineesta.
Ho Chi Minhin alueen kenkätehtailijoita edustava Shoe and Leather Association yrittää vakuuttaa jäsenyrityksiään siitä, että jo melko lyhyessä ajassa työolojen parantaminen voisi tuottaa enemmän kuin pelkkä kustannusten kurissapito.
- CSR on meidän aseemme kiinalaista kilpailua vastaan, pääsihteeri Nguyen Van Khanh arvioi.
- Amerikkalaiset ja espanjalaiset kyselevät jo vietnamilaisia toimittajia - he eivät halua pitää kaikkia muniaan samassa (= kiinalaisessa) korissa.
Ay-liikkeen ja työnantajajärjestön suosikkiyhtiöitä Vietnamissa ovat suuret merkkiyhtiöt, kuten Nike, GAP ja Adidas, joilla on oma eettinen koodistonsa ja sen valvontajärjestelmä.
- Ne ovat työntekijöiden kannalta hyviä yhtiöitä, koska ne vaativat alihankkijoilta standardinsa noudattamista ja kutsuvat myös ammattijärjestön mukaan hankkeisiin, Ho Chi Minhin ay-johtaja arvioi. Yhteistyöstä merkkiyhtiöiden kanssa ovat hankkineet kokemuksia myös ILO ja ActionAid.
Vastuuta ilman politiikkaa
Yhtiöiden omien koodistojen rinnalla Vietnamissa on kokeiltu kansainväliselle ay-liikkeellekin kelpaavaa SA8000-standardia. Se on kuitenkin joutunut epäsuosioon maan työministeriössä, joka pitää sitä yrityksille liian kalliina ja raskaana.
Uutena tulokkaana Vietnamin kuumille yhteiskuntavastuumarkkinoille on rantautumassa BSCI, eurooppalaisten kauppayhtiöiden aloitteeseen perustuva verkosto ja käyttäytymisohjeisto, jossa ovat mukana mm. suomalaiset Kesko ja Stockmann. Kansainvälinen Clean Clothes -kampanja arvostelee mallia puutteelliseksi, mutta Hanoissa sitä on jo esitelty viranomaisille ja yrityksille järjestetyssä seminaarissa.
BSCI-mallin toimivuutta testataan tulevien kahden vuoden aikana koulutusohjelmassa, johon osallistuu parikymmentä Suomen markkinoille tavaraa tuottavaa vietnamilaisyhtiötä. Suomalaisina taustavoimina on ryhmä vähittäiskaupan yrityksiä sekä ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.
Työministeriön kansainvälisellä osastolla Hanoissa yritysten valmiuksia parantavat koulutusohjelmat toivotetaan tervetulleiksi, mutta portin paikka piirretään selvästi. Aulaisosastopäällikkö Nguyen Manh Cuong ilmoittaa, että yhteiskuntavastuulla rahastaminen on sen väärinkäyttöä.
- Sama koskee poliittisten päämäärien ja ihmisoikeuksien edistämistä yhteiskuntavastuun varjolla. Sitä emme tänne halua.
Lakko vietnamilaiseen tapaan. Lue lisää...
Siirtotyöläisen villi nuoruus. Lue lisää...
Sanastoa
CSR - Corporate Social Responsibility: yritysten yhteiskuntavastuu
SA8000 - Social Accountability 8000: ehdot täyttäville yrityksille myönnettävä kansainvälinen sertifiointi, joka perustuu kansainvälisen työjärjestön ILOn vahvistamiin työntekijöiden minimioikeuksiin
Code of Conduct: yrityksen eettinen ohjeisto
Vietnamin työelämä ja ay-liike, SASKin toteuttama pilottihanke Keskon, Tukon ja Stockmannin kanssa...
Kuvat ylhäältä alas:
Sosialistisen Vietnamin ensimmäinen johtaja Ho Chi Minh komeilee edelleen ylimpänä nimikkokaupunkinsa katukuvassa, mutta muut paraatipaikat ovat kansainvälisten yhtiöiden miehittämiä. (Jukka Pääkkönen)
Naisia ruokatauolla Duc Thanhin kenkätehtaalla Vietnamissa. (Yrjö Tuunanen. Kuva on osa "Kenkiä Vietnamista" näyttelyä, jota voi tilata SASKista.)
ILO:n työelämähanketta Hanoissa johtanut Jan Jung-Min Sunoo uskoo Vietnamin ammattiyhdistysliikkeen pian olevan kypsä opettelemaan oikeita työehtosopimusneuvotteluja. (Jukka Pääkkönen)
