Anni Haataja
Ghanalainen tutkija Anthony Baah toivoisi ghanalaisten ottavan kultavarantonsa omaan haltuunsa, sillä nyt kaivostoiminnan tuottamat jättimäiset voitot valuvat ulkomaisten omistajien taskuihin.
Kaivosteollisuudella on Afrikassa pitkä historia siirtomaa-ajoista lähtien. Ulkomaisella pääomalla harjoitettu toiminta on tuottanut vientituloja mutta on myös jättänyt tuhoisan jälkensä kaivosten läheiseen ympäristöön ja yhteisöihin.
Kaivostoiminta synnyttää muun muassa myrkyllisiä jätteitä ja kuluttaa suuria määriä vettä. Se aiheuttaa työntekijöille ja lähiyhteisöjen asukkaille pölystä ja melusta johtuvia terveyshaittoja.
1990-luvulta lähtien vaatimus yritysten yhteiskuntavastuusta on kuitenkin kohdistunut myös kaivosteollisuuteen.
- Kaivosyritykset käyttäytyvät nyt vastuullisemmin kuin koskaan aikaisemmin kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kampanjoinnin ansiosta. Esimerkiksi Gold Fields on rekisteröitynyt kansainväliseen ISO 14001 -ympäristöstandardiin, joka asettaa tiukat säännökset myrkyllisten jätteiden käsittelylle, kertoo African Labour Research Networkin tutkija, taloustieteen tohtori Anthony Baah.
Baah vieraili Helsingissä kertomassa Gold Fieldsin toiminnasta. Hän on kirjoittanut Gold Fieldsiä koskevan osuuden SASKin tuella julkaistuun Mining Africa -raporttiin, jossa selvitetään kaivostoiminnan vaikutuksia Afrikan kehitykseen.
Baahin mukaan Ghanassa toimivien monikansallisten kultajättien valvomista ei voi jättää hallitukselle.
- Ghanan hallitus tekee kaikkensa houkutellakseen ulkomaista pääomaa maahan eikä halua esittää yrityksille yhteiskuntavastuullisia vaatimuksia. Ulkomaiset kaivosyritykset nauttivatkin Ghanassa muun muassa huomattavia verohelpotuksia. Lisäksi vuonna 2003 voimaan tullut työlaki suunniteltiin monikansallisten yhtiöiden mieleiseksi.
Uuden lain tultua voimaan ammattiliitot menettivät oikeuden neuvotella kaikkia työntekijöitä koskevia työsopimuksia, riippumatta siitä, kuuluvatko he liittoon vai eivät.
- Tämä oli liitoille suuri takaisku. Nyt liittoihin kuulumattomat työntekijät ovat vailla työehtosopimuksen tuomaa suojaa.
Kaivostyöntekijät etuoikeutettuja
Baahin mukaan Gold Fields tarjoaa vakinaisille työntekijöilleen hyvän palkan ja kattavat edut.
- Ghanassa 90 prosenttia työikäisistä työskentelee epävirallisella sektorilla, ja lähes puolet heistä elää köyhyysrajan alapuolella. Heihin verrattuina Gold Fieldsin työntekijöiden asiat ovat todella hyvin.
Gold Fields noudattaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia, ja alhaisinkin palkka yrityksessä on 178 dollaria kuukaudessa, kun minimipalkka Ghanassa on 40 dollaria kuussa.
- Voi sanoa, että Gold Fieldsin vakinaiset työntekijät kuuluvat Ghanassa työläisten eliittiin.
Baah kuitenkin muistuttaa, että kaikki on suhteellista. - Se, että kaivostyöläisten asema verrattuna köyhyysrajan alapuolella eläviin ihmisiin on hyvä, ei tarkoita sitä, ettei työoloissa olisi parantamisen varaa.
Suurimpana puutteena Gold Fieldsin toiminnassa Baah pitää yhtiön välinpitämättömyyttä työterveys ja -turvallisuusasioissa.
- Kaivoksissa työskentelevät altistuvat monille sairauksille ja onnettomuuksille. Gold Fields ei kuitenkaan ole palkannut Ghanassa yhtään henkilöä, joka vastaisi työterveydestä ja -turvallisuudesta sekä kouluttaisi työntekijöitä, jotta he osaisivat suojautua kaivostoiminnalle tyypillisiltä riskeiltä. Tämä on mielestäni erittäin suuri miinus.
Vuokratyövoiman asema heikko
Gold Fields työllistää Ghanassa noin 4 000 ihmistä. Heistä 75 prosenttia on vuokratyövoimaa.
- Vuokratyöläisten asema on huomattavasti heikompi kuin vakituisten. Suurin osa vuokratyöläisistä ei kuulu ammattiliittoon. Uuden työlain mukaan he eivät näin kuulu työehtosopimuksen piiriin. Vuokratyöläinen saa samasta työstä paljon huonompaa palkkaa kuin vakinainen työntekijä, Baah sanoo.
Baahin mielestä ammattiliittojen haasteena niin Ghanassa kuin muuallakin on pätkätyöläisten oikeuksien ajaminen ja motivoiminen mukaan ay-toimintaan.
- Liitot eivät ole tehneet tarpeeksi saadakseen vuokratyöntekijöitä jäsenikseen eivätkä ole pystyneet vakuuttamaan heitä ay-toiminnan tarpeellisuudesta.
Baahin mukaan ghanalaisten liittojen tulisi ajaa lakimuutosta, jossa kaikki työntekijät sopimuksen kestosta ja laadusta riippumatta kuuluisivat liittojen neuvottelemien työehtosopimusten piiriin. Täten pystyttäisiin asettamaan pätkätyöläisten riistolle rajat.
Vähän verotuloja ja työpaikkoja
Jos asiaa katsoo puhtaasti taloudelliselta kannalta, kaivostoiminta on vaikuttanut Ghanan kehitykseen myönteisesti. Vuosien 1999 ja 2003 välillä kaivostoiminta muodosti yli kolmasosan Ghanan vientituloista. Se toi maalle vuosittain noin 750 miljoonan dollarin tulot.
Hallituksen monikansallisille kaivosyrityksille myöntämien verohelpotusten takia toiminta tuottaa kuitenkin hyvin vähän verotuloja. Lisäksi kaivostoiminnan työllistävä vaikutus on varsin pieni: ainoastaan 0,7 prosenttia työvoimasta työskentelee kaivosalalla.
Baahin mielestä kaivostoiminnan hyödyt Ghanan kehitykselle ovatkin kokonaisuudessaan vähäiset. Ulkomaille menee 80 prosenttia yrityksen tuottamista voitoista.
- Kaivostoiminnan positiivinen vaikutus Ghanan kehitykselle ei ole merkittävä, kun ottaa huomioon valtavat voitot, joita Gold Fieldsin kaltaiset yritykset tahkoavat. Voittojen mennessä ulkomaille Ghana menettää lopullisesti kultansa, uusiutumattoman luonnonvaran.
Baahilla onkin mielessään radikaali ehdotus.
- Jos minulla olisi valta päättää asioista, lopettaisin kaivostoiminnan Ghanassa kokonaan, kunnes ghanalaiset pystyvät siihen itse. Tämä olisi paras investointi Ghanan tulevaisuuteen. Jos kaivostoiminta olisi ghanalaisten käsissä, voisimme tehdä ihmeitä maamme kehitykselle. Nyt Ghanan saama hyöty on minimaalinen ja suurimpia voittajia ovat ulkomaiset sijoittajat.
Anthony Baah - Afrikan työläisten puolustaja. Lue lisää...
Pitkä matka kotiin - ja apartheidin loppumiseen. Lue lisää...
Sivun alkuun
