Johanna Leppänen
Miltä näyttää kukkatyöläisen arki Keniassa? SASKin Afrikan-koordinaattori Tarja Valtonen kävi paikan päällä toteamassa, että viljelmillä ei ainakaan tanssita ruusuilla.
Maaliskuun alussa Nairobissa vieraillut SASKin Afrikan-koordinaattori Tarja Valtonen kertoo, että laajalle levinnyt kukkaviljely hallitsee Kenian pääkaupungin lähialueita vahvasti.
Ympäristön väärinkäytökset ovat jo selvästi rajoittaneet paikallisten ihmisten elinkeinoja: laidunmaa vähenee ja paikallisen järven veden myötä häviävät myös kalastusmahdollisuudet.
Valtonen vieraili Naivashan alueella, jossa pahamaineisen kukkatilan isäntä imee järvestä toisella putkella laittomasti kasteluvettä ja sylkee toisella jätettä tilalle. Kukkatilojen työntekijät altistuvat myrkyllisille kemikaaleille ja alan pätkä- ja sesonkityö on tuonut mukanaan turvattomuutta.
- Kukkatilojen työntekijöiden palkat ovat surkeita, Valtonen sanoo. Hän ottaa laskimen käteensä, näpyttää hetken ja toteaa, että hollantilainen kukkatyöläinen tienaa parikymmenkertaisesti kenialaiseen kollegaansa verrattuna.
Oikeutta kukkatyöläisille kansainvälisellä kampanjalla
Alan kansainvälinen ammattijärjestö IUF on jo pitkään tehnyt töitä vientipainotteisten tuotteiden tuotanto-olojen parantamiseksi. Kukkatuotanto on saanut erityistä huomiota, sillä se on lisääntynyt maissa, joissa työntekijöiden oikeuksia ei kunnioiteta, Valtonen kertoo.
SASK teetti kukkatuotannosta selvityksen vuonna 2004 ja on nyt Palvelualojen ammattiliiton PAMin sekä Puu- ja erityisalojen liiton kanssa mukana kansainvälisen Fair Flowers Fair Plants (FFP) -kukkahankkeen suunnittelussa. Hanke tähtää kukkatuotannon työolojen parantamiseen Afrikan tuottajamaissa. Ensiaskelia otetaan maaselvityksillä, joiden avulla kartoitetaan työolosuhteita ja tutkitaan, mitä tehokkaaseen edunvalvontaan tarvitaan.
- Kukkia tuotetaan monessa Afrikan maassa vapaatuotanto- vyöhykkeiden tapaisissa saarekkeissa, Tarja Valtonen kertoo.
Nairobin lähistöllä toimivalla kukkatilalla tilanne näytti hänen käyntinsä aikana ainakin päällisin puolin olevan normaalia parempi. Työntekijöiden ja lähiympäristön lapsille oli rakennettu lastentarha ja koulu ja alueella oli oma sairaala.
"Vatsa tyhjänä on vaikea olla aktivisti"
Kaikille ei kuitenkaan riitä töitä hyvämaineisilla tiloilla. Naivashan alueella kukkaviljely työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä ja elättää satojatuhansia.
Kenian kukkatilojen työntekijät ovat erittäin huonosti järjestäytyneitä, eikä ay-liikkeen toimintaa katsota tiloilla suopeasti. Usein liittojen jäsenet ja erityisesti luottamusmiehet potkitaan saman tien pois työpaikoiltaan, eikä valtakunnallinen alan ammattiliitto ole pystynyt tarpeeksi tehokkaasti puuttumaan ristiriitatilanteisiin.
- Työntekijöiden koulutustaso on alhainen ja luottamusmiesten työ vaatii paljon jalkautumista ihmisten pariin, sillä ay-toiminnan edut eivät ole kaikille itsestään selviä, Valtonen sanoo.
Kukkatiloilla on myös paljon sesonkityöläisiä, joilla ei välttämättä ole järjestäytymisoikeutta. Kenian hallituskin on ollut valmis myymään ay-oikeudet siitä hyvästä, että se voi markkinoida ulkomaisille investoijille maan "joustavaa" työlainsäädäntöä.
Tarja Valtoselle jäi matkasta mieleen ihmisten äärimmäinen köyhyys.
- Jos liittoon liittymisellä riskeeraa lastensa päivittäisen maissipuuron, on selvää, ettei toiminta houkuta. Vatsa tyhjänä on vaikea olla aktivisti.
Reilut kukat ja sertifikaattien viidakko
Eurooppalaisen kuluttajan tarkka silmä on jo tottunut hahmottamaan kaupan hyllystä tutut reilun kaupan tuotteet. Kukkapukettien suhteen se on kuitenkin vaikeampaa. Tarja Valtosen mukaan kukkien sertifiointijärjestelmiä on liian paljon, ja nykyisellään järjestelmä on lähes kukkapellon kirjava. Lisäksi ammatti- yhdistysoikeudet ovat jääneet nykyisissä järjestelmissä taka-alalle.
Ammattijärjestöjen puuhaama Fair Flowers Fair Plants (suomeksi Reilut kukat, reilut kasvit) pyrkii yhdistämään yhteen ja samaan prosessiin sekä nykyisten järjestelmien kattamat ympäristöasiat ja sosiaaliset kysymykset että työntekijöiden oikeudet. Järjestelmän toimintaohjeistus perustuu nimenomaan työelämän perusoikeuksiin. Valtosen mielestä FFP -järjestelmän etu on siinä, että kyseessä on ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen maailmanlaajuinen verkosto, jossa myös tuottajaosapuolet ovat mukana.
Reilun kukan metsästys ei ole helppoa tuottajamaissakaan, sillä kukkatilojen alihankintaketjujen jäljittäminen on hankala prosessi. Keniassa pahamaineisetkin kukkatilat saavat Valtosen mukaan kukkansa myyntiin toimimalla sertifikaattitilojen alihankkijoina.
Tilojen keskinäisiä järjestelyjä paikan päällä on hankala kontrolloida kerran vuodessa järjestettävillä tarkastuksilla. FFP:n valvonta- järjestelmä perustuukin paikallisten ammattiliittojen ja ympäristö- järjestöjen kautta jatkuvaan läsnä- oloon ja valvontaan. Valtonen huomauttaa, että paikallista valvontaa kehittämällä vahvistetaan myös paikallisia ammattiliittoja.
Jos suunniteltu maailmanlaajuinen kontrollijärjestelmä osoittautuu toimivaksi, kukkamarkkinoilla asema olisi parempi niillä tuottajilla, joilla asiat ovat kunnossa. Näin ei enää syntyisi samanlaisia tilanteita kuin Tansaniassa, josta toimintaa on siirretty Etiopiaan "liian vahvan" ay-toiminnan vuoksi.
Järjestelmään liittyy myös kuluttajakampanjointia Euroopassa - se siis toimisi markkinapainostusmekanismina tuottajien suuntaan. Mikäli vastuullinen kuluttaja osaa lopuksi valita kukkakirjosta sen kukkasen, jonka poimija on saanut työstään kohtuullisen korvauksen, on järjestelmä onnistunut tavoitteissaan.
Kuvat ylhäältä alas:
Hollantilaisen Sher Agencies -yhtiön plantaasi Naivasha-järven alueella lähettää Euroopan markkinoille 1,5-1,8 miljoonaa leikkokukkaa päivässä. Tilalla on 300 hehtaaria kasvihuoneita ja 200 hehtaaria ulkoviljelmää pelkästään ruusujen kasvatukseen. Ruusut kärrätään pakkaamoon sitä mukaa kun niitä poimitaan jättimäisistä kasvihuoneista.
Sher-plantaasi työllistää yli 5000 ihmistä. Yhdeksässä pakkaamohallissa lajitellaan ja pakataan ruusuja 1200 työntekijän voimin. Harva lajittelija käyttää myrkyiltä suojaavia käsineitä, sillä ne hidastavat työtä.
"Myrkkyä, älä juo", varoittaa torjunta-ainehanaan ripustettu kyltti.
(Nathalie van Haren/Both ENDS, Alankomaat)
