Kirsi Salonen
SASKin ja paikallisen liiton kyläkouluhanke Punjabin Pattal Mundassa on vakiinnuttanut asemansa alueen yhteisöissä. Hanke on vähentänyt lasten työssäkäyntiä. Koulun päästötodistukset ovat nyt virallisesti päteviä ja kansallisesti tunnustettuja.
- Tulevaisuudessa tietysti siintelee tavoite, että kyläkoulusta tulisitavallinen valtion rahoittama koulu, kertoo SASKin projektikoordinaattori Helena Lipponen. Viime vuonna koulu onnistuttiin vihdoin rekisteröimään yksityiskouluksi.
Ensimmäinen ala- ja yläasteen suorittanut vuosikurssi on saanut päästötodistuksensa ja innokkaita koululaisia riittää. Monet kyläkoulusta valmistutuneista lapsista jatkavat koulunkäyntiä lähikaupungeissa.
- Opiskelumotivaatiosta kertoo paljon se, että monet tytötkin ovat valmiita matkustamaan pitkiä koulumatkoja tai asumaan sukulaisten luona jatkaakseen opintojaan. Hankkeen työntekijöiden ja paikallisen kumppanimme PNTLGWF:n työn onnistumisen mittarina voidaankin pitää sitä, että perheet tällä tavoin tukevat tyttöjen koulunkäyntiä, sanoo Lipponen.
Jos kaikki valmistavalla luokalla nyt olevat 70 oppilasta oppivat lukutaidon alkeet, aloittaa tulevalla lukuvuodella ennätyksellisen suuri joukko ekaluokkalaisia. Uuden rinnakkaisluokan perustaminen tilanahtaudesta kärsivään kouluun aiheuttaa päänvaivaa opettajille. Yksi ratkaisuehdotus on koulupäivän jakaminen kahteen vuoroon.
Sähkön puute aiheuttaa kuitenkin ongelmia kaksivuoroisen koulupäivän toteuttamiselle. Kaikkia oppitunteja ei ehditä pitää päivän valoisina tunteina eikä koulun generaattori riitä tuottamaan valoa koulutyöhön. Tällä hetkellä selvitelläänkin eri mahdollisuuksia saada koululle sähköt. Paikallisen sähköyhtiön palvelut ovat hintavia ja lähin sähkölinja on kilometrien päässä. Aurinkopaneelien käytön mahdollisuus on noussut esiin keskusteluissa Suomen suurlähetystön kanssa ja ajatuksen toteuttamiskelpoisuutta selvitetään parhaillaan.
- Sähköt mahdollistaisivat paitsi koulutyön aamuisin ja iltaisin, myös esimerkiksi sähköompelukoneen hankkimisen käsityöluokkaan. Käsityöopetus kuuluu kaikkien tyttöjen opetukseen mutta myös monet pojat osallistuvat siihen, kertoo Helena Lipponen.
Vanhemmat mukana koulutyössä
Vanhemmilla on merkittävä rooli lasten koulunkäynnissä ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä on edelleen tiivistä. Kokeiden jälkeen opettajat pyrkivät keskustelemaan vanhempien kanssa oppilaiden koulumenestyksestä. Lisäksi säännöllisesti pidettävissä vanhempainkokouksissa keskustellaan etenkin kouluvaatteiden ja -tarvikkeiden siisteydestä sekä lasten koulunkäynnin tärkeydestä.
- Vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen että lapset ovat koulussa, mutta usein unohtavat huolehtia läksyjen teosta tai varmistaa että lapsi lähtee aamulla kouluun, sanoo Helena Lipponen.
Vanhempainkokouksissa keskustellaan myös kansalaistaidoista. Aihe on ajankohtainen, sillä paikallisvaalit lähestyvät jälleen Pakistanissa. Projektia koordinoiva tekstiili- ja nahkatyöläisten liitto ei ole sitoutunut mihinkään puolueeseen tai uskontoon, mutta se kannustaa kyläläisiä tutustumaan ehdokkaisiin ja heidän ajamiinsa asioihin. Samalla muistutetaan katteettomista lupauksista, joilla kandidaatit yrittävät hankkia äänestäjiä maaseudulla.
Tärkeä osa hanketta ovat myös koululla tarjottavat terveydenhoitopalvelut. Vapaaehtoiset terveydenhoitajat ja avustajat jakavat vastaanotolla ilmaisia lääkkeitä ja hoitavat pienempiä vaivoja. Lääkärit vierailevat koululla kerran tai kaksi kuukaudessa. Potilaita on edelleen liikaa, mutta sairaudet ovat varsin tavallisia. Hengitystiesairaudet ja silmäongelmat johtuvat kuivasta ja pölyisestä ympäristöstä. Lähes kaikilla naisilla on monista raskauksista ja heikosta ruokavaliosta johtuvia oireita.
Köyhällä seudulla pienikin kustannus voi olla ylivoimainen. Helena Lipponen kertoo nähneensä useamman kerran, kuinka terveydenhoitajat ovat sujauttaneet potilaille kotimatkaan tarvittavan rahan omasta taskustaan.
Naisille lukutaitopiirejä
Tänä vuonna aloitetaan naisten lukutaitopiirit, jotka rahoitetaan SAK:n viime keväänä eläkkeelle jääneen varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaaran ja projektipäällikkö Auli Korhosen merkkipäivälahjoituksilla. Lahjoittajien toiveena oli varojen käyttö nimenomaan tyttöjen ja naisten hyväksi.
- Perustettavista ryhmistä toinen on tarkoitettu niille, jotka eivät osaa lainkaan lukea. Toisessa ryhmässä jo lukea osaavat opiskelevat terveys- ja ravitsemustietoutta sekä lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyviä asioita, kertoo Lipponen. Idean lukutaitopiireistä hän kertoo syntyneen matkalla Intian Ahmedabadissa.
- Siellä katukauppiasnaiset olivat itse perustaneet lukutaitopiirejä huomattuaan, että heidän lapsensakin oppivat koulussa lukemaan. Lukutaidon mukana itsetunto koheni ja kaupankäynti helpottui, hän kertoo.
Piirien haasteita ovat lukutaidottomien aviomiesten suhtautuminen ja kiire - useimmilla naisilla ei ole mahdollisuutta irrottautua kotitöistä koulun penkille. Siksi piirien kaavaillaan kokoontuvan sunnuntaisin, jolloin monet naiset käyvät muutenkin koululla terveydenhoitajia tapaamassa. Lukutaitopiirien pyörittämiseen osallistuu kyläkoulun yläluokilta viime vuonna valmistuneita opiskelijoita. Piirien kustannukset ovat pienet ja lahjoitusten avulla niitä voidaankin pyörittää useampia vuosia.
Koulu on lasten työtä
Ennen kyläkoulun perustamista useimmat alueen lapsista työskentelivät kotitöissä, pelloilla tai karjaa paimentaen ja vain muutama kävi koulua kaupungissa. Nyt lähes kaikki lähialueen lapset viettävät päivänsä koulussa. Koulussa työskentelevät ovatkin alusta asti halunneet olla mukana kehittämässä mallikoulua, jossa lasten hyvinvointi on etusijalla ja lapsityön uhka otetaan vakavasti.
- Paikalliset kumppanimme käyttävät yhtenä keinona koulupäivän pituutta. He ovat todenneet, että niin kauan kun lapset ovat koulussa, eivät he ainakaan voi tehdä töitä. Siksi on perustettu ompelukerho ja järjestetty koulukuljetus niin, ettei se aina lähde heti tuntien päättymisen jälkeen. Lasten oikeudesta koulunkäyntiin muistutetaan myös säännöllisesti vanhempainkokouksissa, kertoo Helena Lipponen.
Taideaineiden asemasta kyläkoululla ideoidaan ja valmistellaan näytelmiä ja muita esityksiä. Helena Lipponen on pannut merkille koululla vieraillessaan, että näytelmät käsittelevät usein lapsityötä sekä työntekijän ja esimiehen suhdetta.
- Koulunkäynnin mukanaan tuoman muutoksen näkee lapsissa selvästi. Ensimmäiselle luokalle tullessaan he ovat arkoja ja hiljaisia mutta vapautuvat pian ja saavat rohkeutta. Se ilmenee juuri näissä lasten itse keksimissä näytelmissä.
Koulutus on avainasemassa lapsityön vähentämisessä, mutta mikä tahansa koulu ei kuitenkaan riitä, muistuttaa Helena Lipponen. - Koulussa pitää oppia. Se on haaste, sillä vanhempien vakuuttamiseksi koulunkäynnin tärkeydestä on oleellista osoittaa että koulutus johtaa johonkin.
Kyläkoulu Pakistanissa on SASKin kannatusjäsenten nimikkohanke. Koulun toimintaa rahoitetaan kannatusjäsenmaksuilla, lahjoituksilla ja valtionavulla. Hankkeen tilinumero on 554128-184. Lahjoittajat, ilmoittakaa yhteystietonne, jos haluatte kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän kyläkoulutiedotteen ja muuta postia SASKista.
Yläkuva: Pakistanilaispoika opintiellä. (Olli Lipponen)
Alakuva: Lukuharjoituksia kyläkoulussa. (Olli Lipponen)
