Helena Lipponen
Talisma Akter Lina on nuori äiti, vaimo, pankin atk-tallentaja, liiton naiskomitean puheenjohtaja ja toisen polven ay-aktiivi. Tämän 25-vuotiaan naisen pehmeän ulkokuoren alla piilee rautainen tahto.
- Minun pitää olla esikuva niin monelle, sanoo Lina. Hän työskentelee Bangladesh Bankissa, jossa myös hänen isänsä ja aviomiehensä ovat työssä. Kotona äitiä odottaa 6-vuotias poika, joka päivisin on isoäidin hoivissa. Isoäitiä tarvitaan apuun usein myös iltaisin ja joskus viikonloppuisinkin, kun Lina osallistuu ammattiliiton kokouksiin ja seminaareihin.
- Tavoitteeni on saada lisää naisia mukaan ay-toimintaan ja rohkaista heitä ottamaan vastuuta liiton hallinnossa. Meillä on eri tasoilla naistoimikuntia, mutta niiden toiminta ei ole riittävän aktiivista. Naisilla on pitkän työpäivän päätyttyä aina kiire kotiin.
Linan oma tilanne on helpompi kuin monen muun, sillä ay-toiminta on suvussa perinne. Myös Linan isä ja aviomies ovat ay -aktiiveja. Pitkän linjan aktiivina Linan isä ymmärtää, että naisten osallistuminen on tärkeää myös kansainvälisten yhteyksien kannalta.
Haasteita riittää
Ay-oikeuksien rajoitukset Bangladeshissa ovat osin perustuslaillisia. Monissa muissakin maissa yleinen julkisen sektorin järjestäytymisoikeuksien puuttuminen ja lakko-oikeuden rajoitukset ovat esteitä ay- toiminnalle. Käytännössä työnantajilla on laaja valikoima keinoja sen torpedoimiseen. Yleistä on irtisanoa liian aktiivinen työntekijä. Ammattiliitolla on jonkinmoinen lain suoja vasta sitten, kun se on rekisteröity.
- Meillä on monia esimerkkejä siitä, miten rekisteriviranomaisilta on vuotanut rekisteri-ilmoituksen allekirjoittajien nimet työnantajalle, joka on sitten irtisanonut allekirjoittajat, ja näin estänyt liiton syntymisen, kertoo rahoitusalan federaation, BKF:n pääsihteeri Muhammad Giasuddin. Valitukset ja oikeusprosessit vievät liian paljon aikaa ja rahaa, joten ay-liike jää kynnettömäksi.
Riippumattoman ja itsenäisen ay-liikkeen syntyminen on avain työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen.
- Meidän ei tarvitse luopua ay-liikkeen kansainvälisistä peruspilareista työntekijöiden kollektiiviset oikeudet, laaja ja kattava työehtosopimusjärjestelmä ovat tavoitteita, joiden eteen teemme työtä, vakuuttaa Giasuddin.
- Vaikka olemme edenneet pienin askelin, tunnemme, että joka vuosi olemme päässeet eteenpäin. BKF:llä on vain kuusi allekirjoitettua työehtosopimusta, mutta monissa yrityksissä ja liitoissa on edetty oikeaan suuntaan. Monet työnantajat harjoittavat hajota ja hallitse -periaatetta. Monien kanssa on itseasiassa sovittu tärkeimmistä asioista, mutta kirjallisen sopimuksen allekirjoittaminen vaatii askeleen, jota työnantajat eivät ole olleet valmiita ottamaan - vielä.
Avainsana on järjestäytyminen.
- Toivon, että uudet jäsenet tuovat uusia tuulia ja ideoita, ja vanhan ay-liikkeen on mukauduttava ja otettava ne huomioon. Näin myös nuoret ja naiset saavat tuntea, että heillä on sanansijaa ja heidän asiansa ovat myös ay-liikkeen asioita ja edistyvät ay-liikkeen avulla. Naiset ja nuoret on toivotettava tervetulleiksi ay-liikkeeseen. Uusien jäsenten mielenkiinto on pidettävä yllä ja heidän on saatava ottaa myös vastuuta liiton kehittämisestä.
Naisen ahdas rooli
Naisten järjestäytymisprosentti on matala. Puheista huolimatta naiset kokevat, että heidän intressejään ja oikeuksiaan aliarvostetaan, eikä heitä noteerata tarpeeksi ay-liikkeessä. Vanhat sosiaaliset ja kulttuuriset arvot rajaavat naisten roolia, eikä heillä ole aikaa ay-toimintaan. Perhetraditiot pitävät naiset toisen luokan kansalaisina, joiden tulee huolehtia vain kotitöistä. Siksi naiset ovat vähän koulutettuja eikä heillä ole tasa-arvoisia lähtökohtia kilpailla miesten kanssa työelämässä.
Kuva muuttuu kaiken aikaa, ja naiset ottavat näkyvämpää roolia miesten rinnalla eri talouden aloilla. Bangladeshin ay-liikkeessäkin naisten ääni on alkanut kuulua vasta hiljakkoin, ja työsarkaa riittää: naisia on koulutettava paljon lisää, jotta he alkaisivat todella uskoa rooliinsa ja ay-toiminnan merkitykseen. Naiset on otettava mukaan päätöksentekoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Tieto suomalaisen rahoitusalan liiton jäsenistön rakenteesta ja toiminnasta antaa tulevaisuudenuskoa bangladeshilaisille sisarille ja kannustaa heitä eteenpäin.
Koraani ohjenuorana, tasa-arvo tavoitteena
Monet naiset, jotka ovat yrittäneet aktivoitua työelämässä, ovat kohdanneet vaikeuksia kotona.
- Me olemme muslimeja, ja joidenkin mielestä naisten aseman perheessä ja yhteiskunnassa tulee pysyä sellaisena kuin sen Muhammadin aikaan sanotaan olleen, päivittelee Lina.
Toki islam, kuten muutkin suuret uskonnot suhtautuu naisten ja miesten tasa-arvoon nuivasti.
- Yritän muistuttaa, että profeetta Muhammadin vaimokin oli liikenainen, joka teki samaa työtä kuin miehet.
- Myös naiset ovat naisten etenemisen esteinä, mutta minusta tuntuu, että vaikka puhuisivat mitä, jotkut miehet kuitenkin lopulta perimmältään pelkäävät antaa naisille samoja oikeuksia kuin heillä itsellään on. Mutta eihän se ole miehiltä pois jos alamme tehdä työtä tasa-arvoisina!
- Minä sain käydä koulua. Opetus ja koulukirjamme olivat hyvin vanhoillisia, mutta olen saanut oppia paljon asioita koulun ulkopuolella. Koraani on elämäni ohjenuora. Uskon, että Jumala on antanut minulle oikeuden elää tässä ajassa ja hän velvoittaa minua tekemään työtä naisten ja lasten ja kaikkien ihmisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta.
