Jukka Pääkkönen
Mumbai, Intia- Suuryhtiöistäkin oli meille enemmän apua kuin oman maan viranomaisista, pääsihteeri Anton Marcus puuskahtaa. Marcusin ammattiliitto sai vuodenvaihteessa sopimusoikeudet Jaqalanka-yhtiössä, joka tuottaa merkkivaatteita Sri Lankan vapaatuotantoalueella. Oikeudet heltisivät vasta laajalla kansainvälisellä kampanjalla. Sen vetoavuksi valjastettiin niin kansainvälinen ammattiyhdistysliike kuin maineestaan huolestuneet merkkiyhtiötkin.
Jaqalankan tehdas Katunayaken vapaatuotantoalueella Sri Lankassa tuottaa asusteita useille kansainvälisille merkkiyhtiöille. Niistä suurin on työvaatteisiin erikoistunut yhdysvaltalainen VF Workwear. Jaqalanka pyrkii alusvaatetuotannollaan myös Niken sopimustuottajaksi.
Anton Marcusin johtama vapaatuotantoalueiden ammattiliitto FTZWU pyrki maaliskuussa 2003 sovittelemaan tehtaan palkkakiistassa. Yli puolet Jaqalankan 400 työntekijästä oli liittynyt liiton jäseniksi.
Tehtaan johto torjui liiton painostus- ja uhkailukampanjalla, jolle valtion investointineuvosto antoi avoimesti sivustatukea. Yhtiö järjestytti farssimaisen äänestyksen, jonka oli märä osoittaa, että liittoa kannattaa alle 40 prosenttia työntekijöistä.
Äänestyspaikalle kutsutut kansainväliset tarkkailijat lopettavat raporttinsa ytimekkäästi: "Tämän äänestyksen pilasi tökeröin mahdollinen työnantajan painostus. Sri Lankan hallitus ei tehnyt sen johdosta yhtään mitään."
Gangsteriotteita ja kirjekampanja
Äänestysfarssin jälkeen sekä ammattiliitto että työnantaja kovensivat panoksia. Yhtiö otti käyttöön mafiamaiset otteet ja lähetti torpedoryhmänsä uhkailemaan liiton jäseniä. Kuvaan kuuluu, että poliisi ei reagoinut tappouhkauksiin mitenkään, vaan väitti työntekijöiden keksineen koko jutun. Lisäksi se kuulusteli uhkailtuja heidän mahdollisista ammattiliittoyhteyksistään.
Liitto puolestaan kutsui avuksi tekstiilialan kansainvälisen kattojärjestönsä ITGLWF:n sekä ay-liikkeen suurimman kansainvälisen järjestön VAKLin. Mukaan liittyivät myös maailmanlaajuinen Clean Clothes -kampanja sekä monikansallisia yhtiöitä seuraavat verkostot.
Yhtiön johdolle, Sri Lankan työministerille sekä Jaqalankan suurasiakkaille VF Corporationille ja Nikelle alkoi tulvia kirjeitä, fakseja ja sähköpostia. Ay-liikkeen kansainväliset järjestöt raportoivat tapahtumista Euroopan Unionille, jolta Sri Lankan hallitus oli anonut suosituimmuuskohtelua maansa tekstiilituotteille. Anomuksen käsittely pysähtyi siihen paikkaan.
Yhtiön johdon kannalta viimeisen niitin löi jättiyhtiö Nike. Se lähetti tehtaalle tarkastajansa, joka kuunteli myös ammattiliiton version tapahtumista. Alan työnormeja valvova yhtiöiden keskinäinen Fair Labour Association järjesti tapaamisen Jaqalankan johdon ja Sri Lankan työministeriön kanssa.
Loppuvuodesta Jaqalanka Ltd ilmoitti suostuvansa siihen, että Anton Marcusin johtama liitto edustaa tehtaan työntekijöitä palkka- ja muissa sopimusneuvotteluissa. Uutta äänestystä ei enää vaadittu - riitti että 220 tehtaan työntekijää oli jo kiistan alkaessa ilmoittautunut liiton jäseniksi.
Ennakkotapaus suojaa myös muita
- Nyt meillä on sopimus työnantajan kanssa, ja liitto voi pitää kokouksiaan Jaqalankan tehtaalla, Marcus kertoo. - Ilman kansainvälistä tukea emme olisi päässeet näin pitkälle, ja tarkkailu on tarpeen edelleen.
Marcusin mukaan Jakalanqan ennakkotapaus on ulottanut vaikutuksena myös laajemmalle. Tapauksen jälkeen ainakin kolmessa muussa srilankalaisessa yhtiössä on yritetty estää työntekijöiden järjestäytyminen. - Työnantajayhdistys on kuitenkin puuttunut asiaan ja varoittanut yrittäjiä, ja niissäkin yhtiöissä on saatu aikaan sopimus.
