Annina Nordberg
Vapaatuotantoalueet herättävät ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia Nicaraguassa. Tekstiilitehtaiden kiitetään työllistävän naisia, mutta tehtaissa raatavien yksinhuoltajaäitien ja yritysten edut eivät välttämättä käy yksiin.
- Zona Francat ovat Nicaraguan dynaamisimmat ja tärkeimmät taloudelliset keskukset, sanoo Gilberto Wong, Zona Franca korporaation johtaja.
Corporacion de Zonas Francas (CZF) on elin jonka tehtävänä on valvoa ja organisoida vapaatuotantoalueiden toimintaa. Sen toinen tärkeä tehtävä on kehittää vapaatuotantoalueita houkuttelemaan yhä enemmän investointeja.
-Vapaatuotantoalueet ovat kehittyneet ja kasvaneet vuosi vuodelta alusta asti. Se osoittaa että panostuksemme alueiden kehitykseen ei ole ollut turhaa, Wong jatkaa.
Nicaraguan vapaatuotantoalueet saivat alkunsa 1991 kun CZF luotiin. Ensimmäiset yritykset aloittivat toimintansa 1992. Zona Francoissa toimivat yritykset työllistivät vuonna 1997 alle 12.000 työntekijää - tänä vuonna työntekijöiden määrä Nicaraguan kahdessatoista yrityspuistossa ylittänee 60.000.
- Tärkeintä ei ole suora investointi, sanoo Nicaraguan kauppa- ja teollisuusministeriön Dean Garcia.
- Näemme vapaatuotantoalueet enemmän sosiaalisen ja teknisen kehityksen näkökulmasta.
Tärkeintä on työllistäminen. Zona Francat työllistävät joka vuosi yhä enemmän ihmisiä, ja mikä parasta, sellaisia työntekijöitä, erityisesti naisia, joilla ei aikaisemmin ollut paikkaa työmarkkinoilla, Dean Garcia iloitsee.
-Vapaatuotantoalueiden yritykset maksavat joka vuosi 60 miljoonaa dollaria palkkoja ja investoinnit ovat olleet miljoonaluokkaa. Zona Francat ovat 90-luvun alusta asti olleet erittäin tärkeitä Nicaraguan taloudelliselle kehitykselle. Niiden avulla olemme päässeet 80-luvun sotavuosien jälkeen takaisin kansainvälisille markkinoille, sanoo CZF:n johtaja Gilberto Wong.
Kauppaministeriön Dean Garcia haluaa muistuttaa myös vientimääristä. Tekstiilitehtaat vievät vuosittain USA:n markkinoille vaatteita 250 miljoonan dollarin edestä. Mutta kuinka paljon tästä rahamäärästä jää Nicaraguaan? Ei mitään.
- Onhan se totta että siitä summasta ei Nicaragualle jää mitään, myöntää Garcia.
- Vapaatuotantoalueilla toimivat yritykset eivät maksa minkäänlaisia veroja. Mutta työntekijät maksavat tietysti tuloveroja, Garcia muistuttaa.
- Maksavat kuitenkin luonnollisesti oman palkkamääränsä mukaan, ei yrityksen tuoton luokkaa, hän jatkaa.
Nicaraguassa ei myöskään tällä hetkellä tuoteta kankaita eikä lankaa. Suurin osa materiaaleista tuodaan USA:sta ja tuonti on verovapaata.
Työntekijä hallituksen ja yritysten kultakuumeen keskellä
- Jos yritys rikkoo lakeja niin miksi sitä ei potkita maasta ulos?, kysyy sandinistisen ammattikeskuksen Miguel Ruiz.
- Olemme tietoisia siitä että ongelmia on, sanoo Dean Garcia.
- Nicaragualla on kuitenkin alueen parhaat työvoimalait ja voin luvata että teemme kaikkemme niiden noudattamisen eteen. Yritämme koko ajan vahvistaa hallituksen, yritysten sekä työntekijöiden yhteistyötä tässä kysymyksessä.
- Tietysti on hyvä asia että naisille luodaan uusia mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään, sanoo naisjärjestö Maria Elena Cuadran johtaja Sandra Ramos.
- Hallituksen väite siitä että nämä työpaikat ovat naisille portti koulutukseen ja parempaan työpaikkaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
- Nuoret naiset tekevät rankkaa työtä ja kun eivät jaksa enää heidät heitetään ulos. Tämä ei ole kehitystä, Sandra Ramos tokaisee.
CZF:n Gilberto Wongin mukaan juuri naisten pääsy työmarkkinoille on sitä vapaatuotantoalueiden hienoa puolta.
- Aikaisemmin näillä naisilla ei ollut työpaikkaa ollenkaan ja nyt heillä on, hän sanoo.
Sandra Ramoksen mielestä vapaatuotantoalueiden kehitys hallituksen taloudellisen kehityssuunnitelman tärkeimpänä osana on vaarallinen tie.
- Jos tätä tietä jatketaan ottamatta huomioon vapaatuotantoalueiden kasvun sosiaalisia vaikutuksia päädytään umpikujaan, on Ramosin mielipide.
Ammattikeskus CST:n Miguel Ruiz on samaa mieltä.
- Yksinhuoltajaäidit heräävät aikaisin aamulla hoitaakseen lapsiaan, lähtevät tehtaalle ja palaavat vasta myöhään illalla. Heillä ei tule ikinä olemaan mahdollisuutta opiskeluun tai puolison löytämiseen, hän sanoo.
Kauppa- ja teollisuusministeriön Dean Garcia puolestaan haluaa mieluummin puhua uuden vapaakauppasopimuksen CAFTA:n (Central American Free Trade Agreement) avaamista mahdollisuuksista.
- Uskomme siihen että CAFTA:n ansiosta meille avautuu uusia markkinoita. Onhan meillä tarjottavana alueen halvinta työvoimaa, hän sanoo.
- Tietysti myös me haluamme maallemme taloudellista kehitystä, sanoo Sandra Ramos.
- Kehitys ei kuitenkaan ole mahdollista jos emme pidä huolta kansalaisistamme. Työntekijöiden terveys ja hyvinvointi on oltava yhtä tärkeää kuin taloudellinen voitto.
Vapaatuotantoalueiden keskipalkkoja:
Palkkavertailu dollaria/tunti
Costa Rica 1,69
Dominikaaninen Tasavalta 1,65
Honduras 0,91
El Salvador 0,75
Guatemala 0,74
Nicaragua 0,38
(Lähde: CZF)
Nicaraguan vapaatuotantolukuja
12 vapaatuotantoaluetta, 60.000 työntekijää
Työntekijöistä 80 prosenttia naisia
Vienti 250-300 miljoonaa dollaria, yli 10 prosenttia
koko maan viennistä
Yritysten määrä noin 70, suurin osa Taiwanista,
Etelä-Koreasta ja USA:sta.
(Lähde: CZF)
