Teppo Eskelinen
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen varsinaisia jäseniä voivat olla vain liitot. Monet ihmiset ja ay-osastot haluavat kuitenkin osoittaa tukeaan solidaarisuustoiminnalle SASKin kannatusjäseninä.
Kannatusjäsenyyden ensisijainen tavoite on antaa konkreettinen mahdollisuus auttaa heikommassa asemassa olevia, vaikka joitain etujakin jäsenille on luvassa - ja SASK lupaa kehittää niitä lisää kannatusjäsenten määrän kasvaessa.
Tällä hetkellä kannatusjäsenyydestä saatavat tulot ohjataan yhteen SASKin kehitysyhteistyöhankkeista, Pakistanin kyläkouluhankkeeseen. Hankkeen tarkoitus on edistää koulutusta ja vähentää näin lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Paitsi kannatusjäsenmaksuja ja lahjoituksia, kyläkouluhanke saa myös valtionapua.
Mutta millaisia ovat nämä ihmiset ja liitot, joita SASKin kannatusjäsenten joukosta löytyy?
Työkaveri innosti prikaatimatkalle
Hilkka Blom Vantaalta on ollut SASKin kannatusjäsen viitisen vuotta. Alunperin Blom innostui toiminnasta, kun oli etsiskelemässä vaihtoehtoista matkustustapaa: mieli teki tehdä jotain hyödyllistä sen sijaan että vain lähtisi etelän aurinkoon löhöilemään.
- Työkaverini sitten vinkkasi SASKin työprikaateista. Tällaisia matkoja järjestäviä tahojahan on kuitenkin aika lailla vähän.
Blom päätyi SASKin työprikaatiin ensin Dominikaaniseen Tasavaltaan, ja viime vuonna uudelle reissulle Ghanaan. Ensimmäisen reissun jäljiltä kansainvälinen ay-toiminta tuntui sen verran läheiseltä, että kannatusjäseneksi tuli liityttyä.
Prikaatimatkoilla on vapaaehtoistyönä avustettu paikallisia ay-liikkeitä. Käytännössä työ on useimmiten ollut rakennushommaa, erilaisten ay-tilojen rakentamista ja kunnostamista.
- Olen kokenut nämä reissut järkevänä ja hyödyllisenä, konkreettisena tapana auttaa, Blom sanoo.
Reissuilta on jäänyt myös kokemuksia ja ajatuksia paikallisten ay-liikkeiden tilasta. Työsarka ei Blomin mukaan ainakaan lopu kesken.
- Ghanassa rakennesopeutukset ovat vähentäneet työpaikkoja ja ajaneet ihmisiä yksityiselle sektorille, pääosin katukaupustelijoiksi, Blom kuvaa.
- Ammattiyhdistysliikkeen on hyvin vaikea toimia maassa, ja järjestäytyneitä työntekijöitä on vähän.
Blomin mielestä ay-liikkeen tavoitteet ovat maasta riippumatta samat.
- Työntekijöillä täytyy olla inhimilliset olot, ja jos ihminen kerran työtä tekee, täytyy siitä saada myös kohtuullinen palkka. Sen takiahan työntekijät ovat alun perinkin järjestäytyneet.
Ja koska tavoitteet ovat samat, saisi ay-liike Blomin mukaan olla tyyliltään kansainvälisempikin.
- Suomessa on kuitenkin asiat melko lailla hyvin, joten kyllä meillä olisi varmasti varaa ajatella globaalimmin ja auttaa niitä joilla asiat ovat heikommin.
Itse Blom sanoo olevansa ajattelutavaltaan ay-ihminen, ja ajatus järjestäytymisen tärkeydestä on tullut jo kotikasvatuksesta. Liittoon Blom on kuulunut yli 30 vuotta, ensin pankkitoimihenkilöihin ja sitten KTV:hen.
- Koko ajan olen ay-liikkeessä jotain touhunnut, huvitoimikunnassa, jäsensihteerinä ja sellaista, Blom kertoo.
Kauppakorkeasta kannatusjäseneksi
Pia Lotila Paattisilta on niin ikään SASKin kannatusjäsen, ja Blomin tavoin päätynyt jäsenyyteen työprikaatimatkan innoittamana: "vähän sattumalta", hän itse sanoo.
Myös Lotilan tie vei Ghanaan, jossa hän oli prikaatihommissa yhdessä miehensä kanssa. Lotilan mies on jäsen Turun peltiseppien ay-osastossa, joka on SASKin kannatusjäsen. Prikaatireissusta tiedettiin siis tätä kautta.
Prikaatimatkalla paikallinen ay-liike kävi tutuksi.
- Kyllähän siellä tavattiin paljon ay-liikkeen ihan johtotason henkilöitä, kuten myös tavallisia työmiehiä. Siinä oli tavallaan koko ajan läsnä heidän arjessaan.
Lotila on sikäli erikoinen SASKin jäsen, että ei ole itse ay-taustainen.
- Pikemminkin olen opiskelijataustainen, Lotila naurahtaa.
Takana ovat opinnot kauppakorkeakoulussa, Lotila sanoo tosin kehitysmaista kiinnostuneena ihmisenä suuntautuneensa opinnoissakin "maailmankauppaan päin".
Solidaarisuuskysymysten merkitys näkyy: Lotilan gradu käsitteli yritysten yhteiskuntavastuuta.
- Työolot ja etiikka laajemmin ovat kansainvälisen ay-liikkeenkin suurimpia haasteita, Lotila arvioi.
Lotila onkin seurannut kiinnostuneena ay-liikkeen keskustelua yritysetiikasta, esimerkiksi Solidaarisuuspäivillä.
- Keskustelussa tuli esiin kysymys siitä, etteikö kansainvälinen ay-liike voisi hoitaa auditointeja ja vastaavia, miksi niitä pitäisi teettää konsulteilla?
Osasto tarvitsee aloitteentekijöitä
Kannatusjäseniä voivat siis olla paitsi yksittäiset ihmiset, myös ay-osastot. Yksi kannatusjäsenyyteen päätyneistä osastoista on Hyvinkään sähköalantyöntekijöiden ammattiosasto. Osaston yhdysmies SASKiin päin on Esko Kauppinen.
- Kahden vuoden ajan osasto on ollut kannatusjäsen, Kauppinen kertoo.
Kysymykseen, miten osasto kannatusjäsenyyteen päätyi, Kauppinen myhäilee.
- No, se taisi olla minun aloitteeni. Olin solidaarisuuspäivillä Tampereella, minkä jälkeen ehdotin osaston hallitukselle kannatusjäsenyyttä. Aloite meni hallituksessa helposti läpi, ja meillä onkin nyt pysyväispäätös kannatusjäsenyydestä. Tällainen solidaarisuustoiminta on laajasti nähty tarpeelliseksi.
Kauppinen näkee ay-liikkeen tänä päivänä turhan kansallisena, ja katsoo ettei kansainvälisiä kysymyksiä ajatella riittävän paljon ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Kauppinen kyllä uskoo, että ay-liike globalisoituu jatkuvasti ja solidaarisuusasioista tulee samalla tärkeämpiä.
- Tarvitaan ihmisiä, jotka tuovat näitä asioita esille. Eivät ne tule puheenaiheiksi itsestään.
Kauppinen sanoo itse pyrkineensä viemään tietoa solidaarisuusasioista osastoonsa päin.
- SASKin tapahtumissa on tarjolla paljon tietoa solidaarisuustyöstä, mutta niihin tapahtumiin pitää lähteä, se tieto pitää hakea.
Kauppinen itse on ehtinyt toimia SASKiin päin paitsi osastonsa, myös liittonsa edustajana. Solidaarisuuspäivillä hän on käynyt myös kuuntelemassa puhujia, mieleen erityisesti jääneistä suurista teemoista Kauppinen mainitsee lapsityövoiman käytön ja naisten aseman.
- Kyllä näistä asioista voisi olla ihmisillä enemmänkin tietoa, Kauppinen sanoo.
