English | EspañolTulostettava versio

Lintulahdenkatu 10
00500 Helsinki (kartta)
Puh: 0207 6998 20
Fax: 0207 6998 21
Sähköpostit Sivukartta

Olympiakomitea ostaa fiksummin

Fernando Cabrera


Vancouverin olympiakomitean eettinen hankintapolitiikka on tärkeä edistysaskel, mutta sen läpinäkyvyydessä on puutteita, toteavat kampanjajärjestöt.

Vaikka olympialiike on riippuvainen urheilutuoteteollisuudesta – urheiluasuista ja -välineistä, sponsoreista, lisenssituloista ja mainosprofiilista – se on tähän asti enimmäkseen vaiennut urheiluvaatealan halpatyövoiman käyttöön liittyvistä ongelmista.

Vuonna 2004 kansainväliset ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt yhdistivät voimansa ja aloittivat Play Fair at the Olympics -kampanjan. Kampanjan tavoitteena on painostaa kisajärjestäjiä vaatimaan olympiatuotteiden valmistajilta eettisiä lisensointi- ja osto-ohjelmia. Näille valmistajille, joihin kuuluvat muun muassa Adidas ja Nike, olympialaiset ovat erittäin tärkeä markkinointimahdollisuus.

Vaikka kampanja onnistuikin tuomaan asian maailman tietoisuuteen Ateenan ja Torinon olympialaisten aikana, olympialaisten tavarantoimittajille ja lisenssinhaltijoille luotiin työoikeudelliset normit vasta vuonna 2006.


Vuoropuhelulla vaikutusta

Vuoden 2010 talviolympialaiset järjestetään Vancouverissa Kanadassa 12.-28. helmikuuta. Kanadassa eettisen kaupankäynnin puolesta toimivan ETAG-ryhmän onnistui siinä, että Vancouverin olympialaisten järjestelykomitea VANOC otti käyttöön eettisen hankinta- ja lisensointiohjelman Vancouver 2010 -tuotteille. ETAGin eli Ethical Trading Action Groupin jäseniä ovat muun muassa Maquila Solidarity Network, kansalliset ammattiyhdistykset, Kanadan ammattiyhdistysten keskusjärjestö Canadian Labour Congress ja Kanadan Oxfam.

Kampanjan mukaan koko olympialiikkeen, Kanadan olympiakomitea ja Vancouverin vuoden 2010 talviolympialaiset mukaan lukien, tulee käyttää vaikutusvaltaansa sen varmistamiseksi, että urheiluvaatteiden lisenssinhaltijat ja sponsorit noudattavat kansainvälisiä työnormeja ja että urheiluvaateteollisuuden työntekijät työskentelevät reiluissa, ihmisarvoisissa ja turvallisissa olosuhteissa.

Kampanjan tuloksena syntynyt VANOCin Buy Smart -ohjelma on askel tähän suuntaan.

Buy Smart -ohjelma edellyttää lisenssinhaltijoilta niin sanottujen lisenssinhaltijoiden käytännesääntöjen noudattamista. Säännöissä määritellään työhön ja ympäristönsuojeluun liittyvät vähimmäisvaatimukset sekä edellytetään kolmansien osapuolten tarkastuksia lisenssinhaltijoiden tehtailla. Alkuperäisessä versiossa tavarantoimittajia ei vaadittu sitoutumaan VANOCin käytännesääntöihin, mutta sopimuksista kilpailevat toimittajat saivat kilpailutuksessa lisäpisteitä erilaisista eettisistä, ympäristöystävällisistä tai alkuperäiskansojen osallistamista edistävistä toimista.

VANOCin mukaan Buy Smart -ohjelman ensimmäisenä vuonna tehtiin 80 tarkastusta ja käynnistettiin 74 toimintasuunnitelmaa käytännesääntörikkomusten korjaamiseksi. Lisäksi kuutta tehdasta kiellettiin tuottamasta olympiatuotteita, kunnes ne korjaavat karkeimmat käytännesääntörikkomuksensa.

Kesäkuussa 2007 ETAG kirjoitti VANOCille, että ohjelma ei tulisi onnistumaan tavoitteissaan.

ETAG oli huolissaan erityisesti siitä, että VANOCin käytännesäännöt eivät asettaneet riittäviä työaika- ja palkkavaatimuksia, sekä siitä, että vain lisenssihaltijoita (eikä myös tavarantoimittajia) vaadittiin noudattamaan käytännesääntöjen työntekijän oikeuksia koskevia sääntöjä. ETAG toivoi, että tehtaiden tarkastuksissa työntekijöitä haastateltaisiin myös tehtaan ulkopuolella, kaukana tehtaan esimiehistä, ja että VANOC lisäisi läpinäkyvyyttä julkaisemalla tehtaiden sijainnit, tarkastusmenetelmät, tarkastusten tulokset ja suoritetut korjaustoimenpiteet.

Lisäksi ETAG toivoi, että työntekijöille ja asianosaisille kolmansille osapuolille luotaisiin valitusväylä, jota he voisivat käyttää silloin, kun heillä on luotettavia todisteita siitä, että jokin tehdas ei noudata käytännesääntöjä. Lisäksi jonkin riippumattoman osapuolen olisi voitava tutkia nämä valitukset.

VANOC vastasi ETAGin kritiikkiin tekemällä ohjelmaansa joitakin parannuksia. Se muun muassa muutti työaikaa koskevaa säännöstään vastaamaan paremmin ILO:n yleissopimuksia, laajensi käytännesäännöt koskemaan tavarantoimittajia, haastatteli työntekijöitä tehtaiden ulkopuolella osana tehtaiden tarkastusta, teki yllätystarkastuksia (tosin täysin yllätyksiä ne eivät ole, sillä ne tehdään kahden viikon ajanjakson aikana, josta kerrotaan etukäteen tehtaille), ja antoi lisätietoa tarkastusmenetelmistä.

Buy Smart -ohjelmassa on kuitenkin edelleen puutteita. Suurimpia niistä ovat läpinäkyvyysongelmat. VANOC on kieltäytynyt julkaisemasta tavarantoimittajille tehtyjen tarkastusten tuloksia tai tehtyjä korjaustoimia, eikä se vaadi lisenssinhaltijoilta tehtaiden sijainnin julkaisemista. Järjestelykomitean mukaan sillä ei ole oikeutta tässä vaiheessa vaatia tehtaiden sijainnin julkaisemista, sillä se on solminut lisenssisopimukset jo kauan ennen kuin Buy Smart -ohjelma käynnistettiin.


Uraauurtava ohjelma

Esimerkiksi vuonna 2005 Hudson’s Bay Company (HBC) solmi sopimuksen Kanadan virallisen olympia-asun toimittamisesta kolmiin seuraaviin olympialaisiin. HBC on kieltäytynyt johdonmukaisesti julkaisemasta tehtaidensa sijaintia, vaikka eräät muut olympiatuotteiden valmistajat kuten Nike näyttivät esimerkkiä ja kertoivat kaikista olympiatuotteidensa toimittajista ennen Pekingin olympialaisia. HBC julkisti paljon huomiota saaneet vuoden 2010 olympialaistuotteet lokakuussa 2009. Suurin osa tuotteista on valmistettu Kiinassa.

Koska tehtaiden sijaintia ei ole julkaistu, emme voi kuin luottaa yritysten ja VANOCin sanaan siitä, että säännöksiä noudatetaan. Paikallisten työoikeuksia ajavien tahojen mahdollisuudet tarkistaa väitteet ovat heikot.

Puutteistaan huolimatta VANOCin eettinen hankinta- ja lisensointiohjelma on kuitenkin uraauurtava olympiakisojen historiassa. Maquila Solidarity Network tukee pyrkimyksiä tehdä eettisestä hankinnasta pysyvä olympialaiskäytäntö, sekä painostaa Kanadan olympiakomiteaa jatkamaan VANOCin ohjelmaa vuoden 2010 jälkeen. MSN myös pyrkii yhdessä Play Fair -kampanjan kanssa kehittämään eettisiä lisensointi- ja hankintaohjelmia VANOCin ohjelman pohjalta.

On siis toivoa siitä, että työntekijöiden oikeuksia parantamaan pyrkivät ohjelmat tulevat jatkossa osaksi olympialaisjärjestelyjä. Britanniassa Lontoon vuoden 2012 kesäolympialaiset ovat ammatillisen keskusjärjestön Trades Union Congressin ja kansalaisjärjestöjen painostuksesta ottaneet käyttöön eettisen lisensointi- ja hankintaohjelman. Kuluneena keväänä MSN tapasi yhdessä Labour Behind the Label -kampanjan edustajien kanssa Lontoon kisojen järjestäjiä keskustellakseen siitä, miten VANOCin esimerkistä voisi ottaa oppia ja miten Lontoon kisojen ohjelmasta voisi tehdä mahdollisimman läpinäkyvän.

Kirjoittaja on Maquila Solidarity Networkin viestintäkoordinaattori.

Englannista kääntänyt Minna Hjort.