 "Lähetä rahaa täältä", mainostaa kaupan juliste San Franciscon latinokaupunginosassa. |
Maarit Roiha, San Francisco
Pohjois-Kaliforniassa asuva hondurasilainen Porfirio Quintano tuntee laittomien maahanmuuttajien ongelmat oman kokemuksen kautta. Quintano loikkasi neljätoista vuotta sitten Väli-Amerikasta Yhdysvaltoihin Meksikon Tijuanan kautta.
Ala-asteen opettajan tutkinnon suorittanut Porfirio Quintano työskenteli kotimaassaan Hondurasissa kansalaisjärjestössä. Kun järjestön työntekijät alkoivat saada uhkauksia, hän päätti paeta.
- Pelkäsin pääseväni hengestäni.
Quintano maksoi salakuljettajalle 2 500 Yhdysvaltain dollaria päästäkseen Yhdysvaltain puolelle. Kuusi viikkoa kestänyt matka kulki naapurimaiden Salvadorin ja Guatemalan kautta Meksikon rajalle.
Rajanylitys onnistui luultua helpommin, sillä tuolloin työvuorossa olleita rajavartijoita ei jostain syystä kiinnostanut pidättää loikkareita. Nykyisin samanlaisia onnenkantamoisia ei enää juuri satu, sillä Meksikon ja Yhdysvaltain välisen rajan valvonta on tiukentunut viime vuosina huomattavasti.
Quintano vietiin rajan lähellä sijaitsevalle maatilalle, josta oli järjestetty kyyti Los Angelesiin. Hän suuntasi parin päivän kuluttua San Franciscoon, jonne veli oli tullut jo muutamaa vuotta aiemminkin, hänkin laittomasti.
Paperiton ei valita
Quintano teki San Franciscon seudulla vuoden töitä ilman työlupaa. Hän muun muassa siivosi hotellissa ja teatterissa. Työviikot olivat 7-päiväisiä ja työpäivät pitkiä. Quintanon saama 700 dollarin kuukausipalkka oli huomattavasti alle minimipalkan. Kalifornian minimipalkka oli tuohon aikaan 5,25 dollaria tunnilta.
- Suojaamattomassa asemassa ei ollut varaa protestoida.
Työnantajat uhkailivat ja pelottelivat Quintanoa ja muita laittomia työntekijöitä. Englanninkielen taidon puuttuminen hankaloitti tilannetta entisestään.
Quintano haki poliittista turvapaikkaa ja sai sen. Turvapaikka mahdollisti myös työluvan saannin. Quintanon vaimo ja tytär pääsivät Yhdysvaltoihin laillisilla viisumeilla pian turvapaikka-asian selvittyä.
Vihamielisyydestä lähes täyteen tukeen
Quintano sai lopulta vakituisen työpaikan sanfranciscolaisesta sairaalasta. Hän työskenteli aluksi kiinteistönhoitajana ja suoritti myöhemmin leikkaussaliavustajan tutkinnon. Myös englannin opinnot alkoivat heti, kun siihen tuli mahdollisuus.
Quintano on kuulunut paikalliseen terveydenhuoltoalan ammattiliittoon jo kymmenkunta vuotta ja hän toimii myös luottamusmiehenä. Suurin osa liitoista ottaa nykyisin jäsenikseen myös laittomia siirtolaisia.
- Monet täällä laittomasti työskentelevät kuitenkin arastelevat liittoja, sillä he pelkäävät joutuvansa maahanmuuttoviranomaisten käsiin, sanfranciscolaisen Immigrant Legal Resource Center -keskuksen johtava lakimies Mark Silverman kertoo.
Yhdysvalloissa ainoastaan reilut kaksitoista prosenttia työvoimasta kuuluu ammattiliittoon. Ulkomailla syntyneistä työntekijöistä, jotka eivät ole Yhdysvaltain kansalaisia, liittoihin kuuluu vain seitsemisen prosenttia.
Osa työnantajista pyrkii tietoisesti murtamaan liiton jäseniksi haluavien järjestäytymispyrkimykset. Yksi tapa on palkata konsultti, joka auttaa työnantajaa työntekijöiden ay-innon kukistamisessa. Käytännön keinoja ovat väärien tietojen ja perättömien huhujen kertominen järjestäytymisen huonoista puolista, pelottelu ja painostus. Ay-aktiiveja saatetaan erottaa ja ihmisiä uhkailla työpaikan sulkemisella.
- Moni haluaisi kuulua liittoon, mutta se ei usein ole yksinkertaisesti mahdollista työnantajien vastustuksen vuoksi, Yhdysvaltain työväenliikkeen nykytilaa ja maahanmuuttajien järjestäytymistä tutkinut Kalifornian yliopiston sosiologian professori Ruth Milkman kertoo.
Myös Quintanon liitto ajaa monen muun yhdysvaltalaisen ammattiliiton tavoin Barack Obaman hallinnon kaavailemaa siirtolaisuudistusta. Milkman huomauttaa, että ammattiliittojen suhtautuminen laittomiin maahanmuuttajiin on tehnyt lähestulkoon täyskäännöksen parissa vuosikymmenessä.
- On siirrytty vihamielisyydestä lähes täyteen tukeen, Milkman tiivistää.
Milkmanin mielestä nyt olisi oiva ajankohta tarttua siirtolaiskysymykseen, sillä taantuma on hidastanut Yhdysvaltoihin suuntautuvaa maahanmuuttoa. Yhdysvalloissakaan ei ole enää töitä tarjolla lihavien vuosien tapaan.
Presidentti Obama lupasi jo vaalikampanjansa aikana parantaa siirtolaisten asemaa. Terveydenhuollon uudistus on kuitenkin ollut tärkeysjärjestyksessä etusijalla. Obaman hallinnon odotetaan nostavan siirtolaiskysymyksen toden teolla esille ensi vuonna.
Milkmanin mukaan uudistuksen ydinkysymys on laillisen aseman myöntäminen maassa jo oleville laittomille siirtolaisille. Yhdysvalloissa on toistakymmentä miljoonaa laitonta siirtolaista ja heistä suurin osa on kotoisin Meksikosta ja muista Latinalaisen Amerikan maista. Heistä on työelämässä arvioijasta riippuen viidestä jopa kahdeksaan miljoonaa.
Laittomia on helppo hyväksikäyttää
Siirtolaisiin kielteisesti suhtautuvat syyttävät laittomia maahanmuuttajia palkkojen polkemisesta ja amerikkaisten työpaikkojen viemisestä.
- Todellisuudessa siirtolaiset tekevät matalapalkkaisia ja välillä vaarallisiakin töitä, jotka eivät kelpaa amerikkalaisille, lakineuvontaa siirtolaisille pitävä Silverman tiivistää.
Minimituntipalkka on Kaliforniassa tällä hetkellä 8 dollaria. Silverman tietää siirtolaisten tienaavan huonoimmillaan vain neljä dollaria tunnissa.
- Esimerkiksi rakennuksilla laittomillekin työntekijöille maksetaan enemmän kuin minimipalkka, mutta vähemmän kuin liittoon kuuluville, Silverman selventää.
Myös laittomilla työntekijöillä on lakisääteinen oikeus minimipalkkaan, taukoihin ja muihin vastaaviin etuihin, mutta monikaan ei uskalla niitä vaatia.
Myös Silverman pitää tärkeimpänä siirtolaisten asemaa parantavana tekijänä laillisen aseman myöntämistä Yhdysvalloissa jo oleville laittomille siirtolaisille.
- Silloin myös siirtolaiset uskaltaisivat liittyä liittoihin.
Meksikossa ja monessa muussa Latinalaisen Amerikan maassa suurin osa työntekijöistä ei kuulu ammattiliittoihin. Syyt ovat moninaiset; esimerkiksi Meksikossa liittojen tehtävä on suojella työnantajan, ei –tekijän, etua.
Kahden luokan kansalaisia
Siirtolaisuudistus nostaisi palkkoja ja ratkaisisi monta muutakin nykytilanteen ongelmaa.. Laittomat siirtolaiset ovat esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella eivätkä usein uskalla mennä sairaalaan, koska pelkäävät maahanmuuttoviranomaisia.
- He eivät saa myöskään ajokorttia ja moni joutuu ajamaan työssään, Silverman kertoo.
Laittomat maahanmuuttajat ovat usein töissä maatiloilla, teollisuudessa, palvelualoilla ja rakennuksilla. Laiton siirtolaistyövoima on tärkeää erityisesti Kalifornian taloudelle. Edullinen ja joustava työvoima on pitänyt hinnat alhaalla ja mahdollistanut talouskasvun.
Suurin osa laittomia siirtolaisia palkkaavista työnantajista vaatii työntekijöiltä sosiaaliturvakortin näön vuoksi ja ongelmien välttämiseksi. Yhdysvalloissa työnantajaa ei voi nimittäin rangaista sosiaaliturvatunnuksen esittäneen henkilön palkkaamisesta.
- Esimerkiksi San Franciscon latinokaupunginosassa Missionissa väärennetyn sosiaaliturvakortin saa noin 75 dollarilla ja Green Cardin 150 dollarilla, Quintano kertoo.
Myös väärennettyä sosiaaliturvatunnusta käyttävien laittomien työntekijöiden palkkashekeistä pidätetään tavallisesti verot.
- He eivät kuitenkaan saa valtiolta mitään verorahojensa vastineeksi, professori Milkman huomauttaa.
Viranomaiset ovat Milkmanin mukaan tehostaneet sosiaaliturvatunnusten aitouden tarkistamista viime aikoina. Työnantajia vaaditaan entistä pontevammin selvittämään työntekijöiden status ja erottamaan laittomat työntekijät.
Milkmanin mukaan suuri osa työnantajista haluaisi kuitenkin toimia laillisesti, jos siihen olisi mahdollisuus.
- Suuri yleisö on sen sijaan mielipiteissään jakautuneempi, Milkman sanoo.
Suurin osa amerikkalaisista kannattaa laillisen aseman myöntämistä maassa jo oleville laittomille siirtolaisille. Samaan aikaan amerikkalaisten enemmistö haluaa rajoittaa Yhdysvaltoihin suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa. Yhdysvaltain latino- ja aasialaisväestö suhtautuu Meksikon rajan valvonnan lisäämiseen valtaväestöä kriittisemmin.
