 Green Point on MM-kisojen viimeinen keskeneräinen stadion. |
Teksti: Anna Berghäll, Kapkaupunki - Kuvat: Kaisa Tiri
Jalkapallostadionien valmistuessa kymmenettuhannet jäävät työttömiksi Etelä-Afrikassa.
”2010” on ainutlaatuinen tilaisuus. Vastaavia megaprojekteja ei enää tule, sanoo Eddie Cottle. Hän koordinoi rakennustyöläisten olojen parantamiseksi perustettua kampanjaa ”Decent Work for 2010 and Beyond” (Ihmisarvoista työtä vuoteen 2010 ja sen jälkeen). Kampanjassa ovat mukana rakennustyöläisten kansainvälinen ammattijärjestö BWI sekä eteläafrikkalainen Labour Research Service.
”Twenty-ten” eli vuosi 2010, eli jalkapallon MM-kisavuosi, tarjoaa työtilaisuuksia lähes kaikille kuviteltavissa oleville aloille Etelä-Afrikassa. Esimerkiksi luovan työn tekijät saivat ammattiliittonsa avulla neuvoteltua sopimuksen Sonyn kanssa, jolla on oikeudet kaikkeen kisojen tiimoilta sekä tapahtumapaikoilta julkaistavaan tallennettuun materiaaliin. Sopimuksen mukaan esiintyjistä kolme neljäsosaa on eteläafrikkalaisia.
Lähtökohdat, joista sopimuksia lähdetään neuvottelemaan, eivät kuitenkaan usein ole kummoiset, eikä pelkkä työpaikkojen syntyminen ay-liikkeen näkökulmasta paranna maailmaa. Tärkeää on, millaisia työpaikkoja kisat luovat ja voivatko eteläafrikkalaiset niiden avulla parantaa elintasoaan.
Rakennusalalle on syntynyt jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja, koska MM-kisoja varten on rakennettu viisi uutta stadionia ja kunnostettu viisi vanhaa. Myös infrastruktuuria kuten lentokenttiä ja raitioliikennettä parannellaan.
Lakko toi palkankorotuksen
Rakennustyöläiset ovat Etelä-Afrikassa erittäin huonosti palkattua työvoimaa. Ainoastaan maatyöläiset ansaitsevat keskimääräisesti vähemmän kuin he. Rakennustyöläisiä järjestävän kaivostyöntekijöiden liiton NUM:n aluekoordinaattori Patrick Hlengisa mainitsee väärän mielikuvan, joka yleisöllä on suurten urheilutapahtumien rakentajista.
- Kansainväliseen jalkapalloliittoon FIFAan, kuuluisiin urheilijoihin ja merkkituotteisiin yhdistyvät ihmisten mielissä korkeat palkat. Lakkojen avulla olemme kuitenkin saaneet tuotua paljon epäkohtia julkisuuteen ja nyt meillä on suuren yleisön tuki, hän sanoo.
Ainakin suppean otannan perusteella tämä näyttäisi pitävän paikkansa. Kisaisännyydestä ylpeät eteläafrikkalaiset ottavat keskusteluissa herkästi kantaa sen puolesta, miten hyvä oli, että kesäkuussa lakkoilleet rakentajat saivat toivomansa palkankorotuksen. Paikallisella tasolla lakkoja on ollut useita, mutta vain yksi valtakunnallinen. Sen tuloksena rakentajille myönnettiin 13 prosentin palkankorotus, mikä ei kylläkään Hlengisan mukaan paljoa lämmittänyt.
Rakennustyöläisen keskimääräinen palkka Etelä-Afrikassa on noin 1,2 euroa tunnissa, 190 euroa kuukaudessa, eli korotuksen ansiosta kuukausipalkka nousi noin 25 euroa. Työaika on kuitenkin ILO:n suositusten mukainen, 40 tuntia viitenä päivänä viikossa. Tutkimuskeskus Labour Research Servicen laskelmien mukaan vaatimattoman peruselintason saavuttamiseen tarvittaisiin noin 1,5 euron tuntipalkka eli 240 euroa kuukaudessa.
Lisäksi ammattiliittoja huolettaa, mitä kaikille työntekijöille tapahtuu kisapaikkojen valmistuttua. Viimeinen keskeneräinen stadion, Kapkaupungin Green Point, näyttäisi valmistuvan aikataulun mukaan tammi-helmikuussa.
Kaivostyöläisten liitto on kisarakentamisen aikana saanut 45 000 jäsentä. Toisin kuin Suomessa, työttömille liiton jäsenille ei ole luvassa päivärahaa, joten odotettavissa on, että jäsenet jättävät liiton. Hlengisa ja kampanjakoordinaattori Eddie Cottle kuvailevatkin odottavansa valtaisaa ”MM-kisojen jälkeistä krapulaa”.
– Suuri haaste on nyt saada tämän kampanjan opetukset käyttöön liitoissa, Eddie Cottle sanoo.
Buustia Brasilialle
Eteläafrikkalaiset myös pyrkivät siirtämään kampanjan aikana hankkimansa opetukset seuraavaksi brasilialaisten käyttöön. Brasilia järjestää jalkapallon MM-lopputurnauksen vuonna 2014, ja Rio de Janeirolle myönnettiin vuoden 2016 kesäolympialaisten isännyys. Molempiin urheilun suurtapahtumiin tullaan rakentamaan paljon tapahtumapaikkoja.
Mitä nuo opetukset sitten ovat?
Eddie Cottlen mukaan Decent Work for 2010 and Beyond -hankkeen tarkoituksena oli muuttaa monia asioita, alkaen ammattiliittojen suhtautumisesta toisiinsa ja suuntautumisesta ulospäin. Tässä myös osittain onnistuttiin. Epävirallisen työvoiman suuntaan on tehty uudenlaisia aloitteita. Myös vuokratyöfirmojen palveluksessa olevat rakentajat ovat olleet eräänlainen uusi kohde ammattiliitoille.
Patrick Hlengisa näkee kampanjalla olleen myös kansainvälistä merkitystä. Rakennustyöläisten aiemmat lakot eivät ole saaneet julkisuutta ulkomaisissa lehdissä. Kotimaassa julkisuus on tuonut uusia jäseniä liittoihin. Nyt muutamiksi viimeisiksi rakennuskuukausiksi olisikin keksittävä vielä ”jotain tempausta”, miehet suunnittelevat.
- Työntekijöiden energia olisi nyt hyvä saada valjastettua johonkin. Murheitakin vielä riittää, esimerkiksi vanhempainvapaisiin liittyen, sanoo Cottle. – On myös skandaali, jos hurjasti ahkeroineet työntekijät eivät saa vuoden 13:tta palkkakuittia, kun viimeinenkin stadion valmistuu aikataulussa.
Rahasta ei työntekijöiden aseman parantamisen pitäisi olla kiinni. Stadionien budjetti oli suunnitteluvaiheessa 2,6 biljoonaa dollaria. Rakentamisen aikana kulut ovat nousseet niin, että syksyllä mentiin jo 17,4 biljoonassa.
Eri alojen liitot olisivat voineet tehdä enemmän yhteistyötä keskenään, mutta tilanteessa, jossa jopa saman alan liitot kilpailevat työntekijöistä, se osoittautui liian haastavaksi. Kisojen tiimoilta on syntynyt monenlaisia aloitteita, joiden arvioinnissa ja toteutuksessa yhteistyö olisi ollut järkevää. Esimerkiksi Etelä-Afrikan tekstiilialan liitto sai paikallisen järjestelykomitean lupaamaan, että se teettää kisojen merkkituotteita ainoastaan sellaisissa yrityksissä, jotka kunnioittavat alan työehtosopimusta.
Eddie Cottle ei kuitenkaan ole sopimuksesta kovinkaan vaikuttunut.
- Miten voidaan tarkkailla, millaiset työolot sopimusyrityksissä lopulta vallitsevat? Ei eteläafrikkalaisilla liitoilla ole sellaista kapasiteettia.
Kirjoittaja kävi Etelä-Afrikassa lokakuussa 2009.
