 Sri Lankan Kadunayake -vapaatuotantoalueen yritykset eivät tarjoa päivähoitoa, mutta tänne työssäkäyvät äidit voivat tuoda lapsensa hoitoon pientä maksua vastaan. |
Jaakko Takalainen
Kahdeksan Kaukoidässä toimivaa ammattiliittoa ja niitä lähellä olevaa järjestöä loi selkeän laskentamallin, jolla aasialaisten vaatetustyöläisten palkat voisi nostaa elämiseen riittävälle tasolle.
Aasian pohjapalkka (Asia Floor Wage, AFW) -kampanjan lähtökohtana on ylikansallinen laskentamalli, jonka perusteella voidaan määritellä kohtuullinen palkka kunkin omassa valuutassa. Malliin on otettu mukaan vaatteiden suuret aasialaiset tuottajamaat kuten Bangladesh, Kiina, Intia, Indonesia, Sri Lanka ja Thaimaa. Kampanjan tunnuslause on ”Kudotaan säädylliset palkat yli rajojen” (Stitching a Decent Wage across Borders).
AFW:n edistämisessä ja toteuttamisessa ovat mukana monet erilaiset kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa. Euroopassa AFW:ää edistää hollantilaisperäinen Clean Clothes Campaign, joka pyrkii parantamaan vaateteollisuuden työntekijöiden työoloja. Suomesta SASK on mukana kampanjassa.
Minimipalkka ei riitä
Aasian pohjapalkka -kampanjan taustalla on havainto, etteivät Kaukoidän valtioiden minimipalkat – jos sellaisia on laissa säädetty – riitä elämiseen. Koska kilpailu eri tekstiilituottajamaiden välillä on kova, voivat kansainväliset merkit, maahantuojat ja isot valmistajat painaa hinnat ja samalla palkat alas.
Vaateteollisuus on niin tärkeä monelle Aasian maiden kansantaloudelle, ettei minimipalkan noudattamista valvota eikä minimipalkkaakaan aina makseta. Myös vaatetustyöläisten alhainen järjestäytymisaste edesauttaa väärinkäytöksiä. Keskimääräinen kuukausipalkka on Bangladeshissa AFW:n selvitysten mukaan vain 65 – 140 Yhdysvaltain dollaria eli 43 – 92 euroa.
Niin maiden välisessä kuin sisäisessäkin kilpailussa nälkäpalkoista eniten kärsivät naiset. Bangladeshissa 12 vaatetehtaan 300 naistyöntekijälle tehdyssä kyselyssä ilmeni, että vastaajista lähes 80 prosenttia oli pakotettu ylitöihin.
Vastaajien mukaan tuotantotavoitteet oli määrätty liian korkeiksi, jolloin työpäivä venyi kohtuuttomaksi. Vakiopäivä ylityön tekijöillä tarkoitti klo 8-22, minkä jälkeen kotona odottivat lapset ja kotiaskareet. Ja ylitöistä maksetaan vasta, kun tuotantotavoite on ylitetty.
Aasian pohjapalkka -kampanja näkee ongelmana tuottajamaiden pyrkimyksen vientivetoiseen kasvuun. Se johtaa pahan kierteeseen: palkat laskevat, hinnat laskevat, yritysten voitot laskevat, kansainväliset merkit ja valmistajat etsivät entistäkin halvempia tuotantoalueita, tuottajamaat kilpailevat yrittämällä valmistaa ja viedä enemmän, mikä johtaa taas paineeseen palkkojen alentamiseksi.
Paine isoihin brändiyrityksiin
Parannusta Aasian vaateteollisuuden kurjuuteen AFW hakee painostamalla kansainvälistä tuotantoketjua. Kampanjan pääkohteina ovat kansainväliset merkit (esimerkiksi Hennes & Mauritz) ja kauppaketjut (esimerkiksi Wal Mart), isot valmistajat sekä valmistajamaiden hallitukset.
- AFW-kampanja pyrkii painostamaan maailman isot brändit ja jälleenmyyjät maksamaan reilun hinnan tuottamistaan vaatteista ja lisäksi varmistamaan, että vaatetustyöläisten järjestäytymisoikeutta kunnioitetaan. Eli samaa, mikä on jo todettu useimpien yhtiöiden toimintaohjeistossa, sanoo bangladeshilainen ay-johtaja Shamima Nasrin.
Eurooppalaisesta ay-liikkeen näkökulmasta brändien painostamisen tehokkuuden voi jossain määrin asettaa kyseenalaiseksi. Toinen tie olisi ruohonjuuritason ay-toiminnan tehostaminen Aasiassa eli paikallisten ammattiosastojen perustaminen.
Kansainvälisen tekstiili-, vaatetus ja nahka-alan ammattiliiton ITGLWF:n hiljattain edesmennyt pääsihteeri Neil Kearney toivotti kuitenkin kampanjan tervetulleeksi, kun se aloitettiin virallisesti kansainvälisenä kunnon työn päivänä 7. lokakuuta.
- Kampanja kiinnittää hyvin huomiota tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan yli kymmenen vuotta jatkuneeseen palkkojen laskukierteeseen ja alan kykenemättömyyteen maksaa elämiseen riittäviä palkkoja, totesi pääsihteeri Kearney. Kearney menehtyi marraskuussa.
Kuusi askelta parempaan
Aasian pohjapalkka -kampanjaa ei voi ainakaan syyttää havainnollisuuden puutteesta tai taivaanrannan maalaamisesta. Kunnollisen pohjapalkan laskentamalli on perusteltu ja selkeä. Sen määräämiseen AFW käyttää kuuden askelen ohjelmaa.
Askelista syntyy luonnontieteelliseltä näyttävä kytkentäkaavio, joka saa humanistin haukkomaan henkeään. Mallin laatijat ovat selvästi ottaneet huomioon kampanjan synnyttämät mahdolliset vastaväitteet.
Ensimmäisessä vaiheessa tehdään laskelma perustarpeista. AFW:n laskelman mukaan tehdastyöläinen tarvitsee 3000 kaloria päivässä elääkseen, ja keskivertoperheeseen kuuluu kaksi aikuista ja kaksi lasta, eli yhteensä 3 kulutusyksikköä (2 + 2 x 0,5)
Ruokakustannukset muodostavat puolet perustarpeista, joita ovat ruuan lisäksi vaatetus, asuminen, terveydenhoito, koulutus, perusturva ja säästäminen.
Kaksi kertaan ruokaan menevää summaa suurempi palkka pitäisi ansaita 48-tuntisella työviikolla eli ilman ylitöitä.
Toinen vaihe on laskea perustarpeiden hinta paikallisessa valuutassa. Esimerkiksi Bangladeshissa AFW:n määrittämä perustarpeiden mukainen kuukausipalkka olisi noin 9500 takaa, kun hallituksen määräämä minimipalkka on vain noin 1700 takaa. Muissakin Aasian maissa minimipalkan ja kohtuullisen palkan suhde on yhtä kohtuuton.
Kolmas askel on vertailla paikallisia valuuttoja ostovoiman mukaan ja muuttaa ne ostovoimakorjatuiksi Yhdysvaltain dollareiksi. Täten AFW:n laskemaksi kohtuullisen toimeentulon takaavaksi palkaksi tulee koko Aasiassa 475 dollaria kuukaudessa vuonna 2009. Ääripäät ovat Bangladesh (417 USD) ja Indonesia (594 USD).
Viidennellä askeleella 475 dollarin yleistavoite käännetään takaisin paikalliseksi valuutaksi, ostovoimakorjaus huomioon ottaen. Tällöin esimerkiksi Bangladeshin kohtuulliseksi palkaksi tulee 10750 takaa, eli ero nykyiseen minimipalkkaan on yli kuusinkertainen.
Tavoitteena myös sopimustoiminta
Kuudennella ja viimeisellä askeleella pohditaan kampanjan käytännön toteutusta. Yhtäältä tähdennetään tekstiiliteollisuuden tuotantoketjujen ylikansallista luonnetta ja toisaalta ay-liikkeen merkitystä paikallisessa edunvalvonnassa. Palkkatavoitteen lisäksi AFW:n kautta haetaan paikallista kollektiivista sopimustoimintaa.
Kansalaisjärjestöt, ihmisoikeusaktiivit ja valistuneet kuluttajat saavat myös kampanjassa vastuuta. Heidän tehtäväkseen jää organisoida kansainvälisten brändien lobbaus ja painostaminen.
Aasian pohjapalkka on hyvin nykyaikainen kampanja. Tehtäväkseen se ilmoittaa halun yhdistää eri maissa toimivat monet kohtuulliseen elintasoon tähtäävät voimat ja hankkeet samansuuntaisen tavoitteen taakse. Vain siten hankkeen käynnistäjät uskovat kampanjan onnistuvan - niin että esimerkiksi bangladeshilainen lapsi voisi nähdä valveilla ollessaan äitinsä useammin kuin kerran viikossa.
Lisää Aasin pohjapalkka -kampanjasta verkossa: www.asiafloorwage.org
Asia Floor Wage -kampanjan koko esittelyraportti: http://tinyurl.com/Aasian-pohjapalkka
