"Vuoden 2010 loppuun mennessä olemme jo hyviä"

WWMP:n ohjelmatarjonta ei rajoitu ay-kenttään. Ohjelmat käsittelevät muun muassa asumista, koulutusta, terveydenhuoltoa ja politiikkaa. (Kuva: WWMP)

WWMP:n tavoitteena on asiantuntija-asema, jonka turvin voisi tehdä työväestöä kiinnostavaa ohjelmaa myös yleisradioyhtiölle SABC:lle. Kuvassa Sandile Gulwa. (Kuva: WWMP)

- Halusimme haastaa valtamedian, tuoda vähän tasapuolisuutta sen vinoutuneeseen tarjontaan, sanoo WWMP:n johtaja Martin Jansen kotikaupungissaan Muizenbergissä, jonka rannalla surfaajat parhaillaan yrittävät Guinnessin ennätystä kategoriassa ”eniten lautailijoita yhtä aikaa samalla laineella”.

Radion puolella WWMP on keskittynyt toimittamaan työväestölle suunnattua ohjelmaa, ja sama sabluuna toimii televisiossa.

- Vaikka ammattiliittojen profiili onkin hieman lässähtänyt 1990-luvun puolivälistä, ne ovat edelleenkin työväenluokan stabiilein instituutio. Suurin, järjestäytynein ja parhain resurssein varustettu instituutio, jolla oli merkittävä vaikutus apartheidin vastaisessa taistelussa ja vielä nykyäänkin Etelä-Afrikan yhteiskunnan muutoksessa, Jansen sanoo.

WMMP:n kuulijakunta koostuu silti yhtä lailla järjestäytymättömistä työntekijöistä, työttömistä kuin kaikista muistakin, jotka ovat kiinnostuneet työelämästä ja taloudellis-sosiaalisista aiheista. WMMP:n teettämän kuulijatutkimuksen mukaan radio-ohjelman kuuntelijat ovat yhteiskunnan kaikkein marginalisoituneimpia jäseniä. Heihin WWMP:n ohjelmatarjonta keskittyy myös tulevaisuudessa.

Tv-ohjelma nauhoitetaan etukäteen maanantaina ja se tulee ulos keskiviikkona. Ohjelmassa on aina yksi aihe, jota käsitellään ensin insertissä ja sitten studiohaastattelussa.

Tavoitteena on siirtyä tulevaisuudessa suoraan lähetykseen, mutta kanavan raha- ja tekniset ongelmat on ensin saatava ratkaistua.

WWMP:n televisio-ohjelma pääsi aalloille yhteisötelevisioasema Community TV:n kautta, jota se oli mukana perustamassa. CTV ei kuitenkaan pystynyt maksamaan lähetysmaksuja. Maksu, 65 000 randia (noin 6 500 euroa), kattaa yhden lähettimen. Kapkaupungin vuoristoisuuden vuoksi lähettimiä tarvittaisiin oikeastaan viisi, jotta ohjelma näkyisi hyvin kaikkialla kaupungissa.

Akuuttiin rahaongelmaan Jansen odottaa helpotusta veloista, joita WWMP:llä on saatavina eri tahoilta. Ohjelman nauhoitukset olivatkin tauon jälkeen alkamassa normaalisti tapaamisemme jälkeisenä päivänä.

Myös ohjelman tekijöiden rekrytoinnissa on pulmansa. Asemalla on varaa palkata vain nuoria, kokemattomia ihmisiä, jotka eivät tiedä työväen tärkeistä asioista ja jotka Jansenin mukaan haluavat suoraan tv-tähdiksi. Palkat, jotka liikkuvat noin tuhannen euron tietämillä, pitäisi saada kaksinkertaistettua, jotta remmiin saataisiin myös kokeneita toimittajia.

- Suunnitelmani on, että saavutamme ohjelmantekijöinä sellaisen asiantuntija-aseman, että meille aukeaa mahdollisuus tehdä ohjelmaa myös paikalliselle yleisradioyhtiölle SABC:lle ja kaupallisillekin toimijoille. Vuoden 2010 loppuun mennessä olemme jo hyviä.

Jansen kertoo olleensa aktivisti koko ikänsä. Ay-järjestöissä hän on työskennellyt vuodesta 1986. Jansen yrittää omalta osaltaan saada aikaan yhteiskunnallista muutosta ja myöntää, että siihen eivät hyvät ohjelmat riitä. Joukkotiedotuksen avulla on kuitenkin mahdollista tarjota kuulijoille koulutusta ja sitä kautta saada heitä järjestäytymään.

– Vain ihmiset itse voivat muuttaa omia olosuhteitaan.

Siinä onkin tekemistä, jos Jansenilta kysytään.

- Lama on vienyt puoli miljoonaa työpaikkaa Etelä-Afrikasta. Maamme varallisuus on eniten kahtiajakautunut maailmassa. Tämä on muutenkin aivan järkyttävä yhteiskunta: ykkössijalla kaikessa pahassa kuten väkivaltatilastoissa, eikä hallitus tee mitään, hän paukuttaa.

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto on SSSL on aloittanut WWMP:n tukemisen 2006 ja tuki jatkuu vuoden 2011 loppuun. WWMP:n muita tukijoita ovat ay- ja kansalaisjärjestöt mm. Ruotsista, Hollannista ja Australiasta.

Kirjoittaja kävi Etelä-Afrikassa lokakuussa 2009.