 Tuotantopäällikkö Ritva Pigg esittelee laserkoneella kulutettuja farkkuja. Vieressä pesula- ja ympäristövastaava Maria Alaranta. |
teksti ja kuvat Tanja Seppänen
Vielä muutamia vuosia sitten Made in Finland -merkinnät melkein hävettivät, mutta nyt ne ovat taas iso etu markkinoilla. Pohjois-Savossa Keiteleellä tehdään farkkuja pääasiassa kotimaan tarpeisiin.
Alun perin Bluemanin tehtaana tunnettu, nykyinen M.A.S.I Company aloitti farkkujen tuotannon Keiteleellä 70-luvulla. Vuonna 1974 tehtaalle myönnettiin lisenssioikeus valmistaa ja myydä kansainvälisen Lee Cooper -merkin farkkuja. Tuotteesta tuli menestys. Myöhemmin yritys osti muun muassa ulkoiluvaatteita valmistavan Sail & Ski Oy:n.
Keiteleen tehtaan lisäksi M.A.S.I Companylla on tehdas Jyväskylässä, jossa valmistetaan ylioppilaslakkeja, sekä Virossa, jossa valmistetaan ulkoiluvaatteita sekä osa farkuista ja lakeista. Keiteleen tehtaalla työskentelee vajaa 100 henkeä ja Viron Valgan tehtaalla on noin 200 työntekijää. Vaatteiden suunnittelijoita työskentelee myös Kuopiossa ja Helsingissä.
Pitkät liudat denimkangasrullia Keiteleen tehtaan varastossa antavat viitteitä siitä, että M.A.S.I Company on pohjoismaiden suurin farkkujen valmistaja. Farkkuja valmistuu noin 2000 kappaletta päivässä ja 450 000 kappaletta vuodessa. Kaikki menevät Suomen markkinoille. Tuotannossa on myös farkkutakkeja ja -hameita. Ihan kaikki ei siis ole vielä siirtynyt halpatuotantomaihin.
Ompeleminen vie vartin
Farkkujen malliompelu tehdään Viron tehtaalla ja testipesu Keiteleellä. Malliston valmistuttua näytteet annetaan mallimestarille, joka teettää tuotannon vaatimat pesutestaukset ja kaavamuutokset ennen tuotannon aloittamista.
Kaavoitusosastolla farkkujen kaavat tehdään sähköisesti, ja farkkukankaan leikkaus tapahtuu automaattisesti tietokoneen kaavamallin avulla. Sähköinen kaava sisältää etu- ja takapuolineen ja taskuineen kymmeniä eri osia, jotka kaikki leikataan koneella erikseen.
Ompelimossa yhden farkkuparin ompelu vie keskimäärin 14 minuuttia. Ompelimosta farkut jatkavat kulkua pesulaan. Farkkuerän eli työmääräimen läpimenoaika tuotantoprosessissa kestää kokonaisuudessaan 1-3 viikkoa.
Denim tulee Turkista, Espanjasta ja Italiasta.
- Suomessa kangasta ei tietääksemme valmisteta, ja muualla Euroopassakin denimin valmistus on vähenemässä, kertoo yrityksen pesula- ja ympäristövastaava Maria Alaranta.
Tavarantoimittajat sitoutuvat REACH -säännöstöön eli EU:n kemikaaliasetuksen noudattamiseen, jolloin heidän tulee valvoa tuotantonsa toimitusketjun turvallisuutta. Myös yrityksen oman eettisen ohjeistuksen allekirjoittamista vaaditaan.
- Meidän tavarantoimittajiksemme ei hyväksytä sellaisia, jotka eivät sitoudu näihin sääntöihin. Tämä ei koske pelkästään kankaiden, vaan myös nappien, niittien ja muiden vaatteissa käytettävien materiaalien ja kemikaalien toimittajia. Jos tulee vastaan sellaisia toimittajia, jotka eivät täytä näitä kriteerejä, niin niistä hankkiudutaan eroon. Jonkin verran tällaisia tapauksia on ollutkin, kertoo Masin tuotantopäällikkö Ritva Pigg.
- REACH on kuitenkin aika uusi juttu. Se astui voimaan vuonna 2007, mutta sen vaatimukset ovat tulleet voimaan vaiheittain. Ensimmäiset REACHiä koskevat toimittajakyselyt lähetettiin meiltä vuonna 2008, Alaranta jatkaa.
Keiteleen tehtaalla valmistetaan paitsi omia farkkumerkkejä, myös vaatteita kauppojen omilla merkeillä. Pääsesonkeja on kaksi vuodessa. Esimerkiksi Basic-farkuilla on avainlipputunnus ja ne on valmistettu täysin kotimaassa. Ympäristövastaava Alaranta naureskelee, että vielä muutama vuosi sitten farkkujen Made in Finland -merkintöjä sai pikemminkin hävetä, mutta nyt kotimaisuus on taas valttia.
Laserrobotti kuluttaa
suomalaisfarkut
Pohjois-Savon ympäristökeskus myönsi yhtiön pesulatoiminnalle ympäristöluvan viime vuonna. Lupa edellyttää mm. energian, veden ja kemikaalien käytön sekä jätteiden määrien raportointia. Tehtaalla on oma jätevesiallas ja jäteveden esikäsittelylaitteisto.
M.A.S.I Company käyttää useita eri pesumenetelmiä farkkujen käsittelyssä: entsyymi-, kivi-, vesi-, valkaisu- ja värjäyspesuja. Tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä enemmän entsyymipesuja ja vähemmän kivipesuja. Entsyymit ovat Alarannan mukaan täysin biohajoavia.
Tuotantopäällikkö Pigg myöntää, että ympäristöasioihin on alettu kiinnittää vasta viime aikoina enemmän huomiota ja siten muun muassa jätteiden määrää on saatu vähennettyä huomattavasti. Kyselyjä kemikaalien käytöstä tulee jonkin verran tilaajilta, ei niinkään kuluttajilta.
Manuaaliharjaus- ja laserlaitteilla farkkuihin voidaan halutessa tehdä erilaisia kulutuksia. Laserrobotilla pystytään tekemään kaikkein tarkimpia kulutuskuvioita, kuten valkokuvia. Kuluttaminen tapahtuu lasersäteellä polttamalla. Harjarobotilla voidaan puolestaan tehdä kankaalle mekaanista kulutusta. Nämä käsittelyt tehdään ennen pesua. Hiekkapuhallusmenetelmää ei käytetä.
Pesulasta farkut kulkevat viimeistelyosastolle, jossa on prässäys-, höyrytys- ja viikkauskoneita. Siellä farkut prässätään, koristellaan, höyrytetään, tarkastetaan ja merkataan tuotelapuilla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien välttämiseksi työntekijöille suositellaan työpisteen vaihtoa useamman kerran päivässä.
