Mitä ovat kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemät työpaikkojen perusoikeudet, ketä ne koskevat ja miten niitä valvotaan? Ilkka Lehdonmäen ja Maippi Tapanaisen toimittama artikkelisarja avaa ILO:n perusoikeuspaketin konventio kerrallaan ja tarkastelee myös erilaisia tapoja vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen.
Toinen ja uudistettu painos, Helsinki 2008.
Tilaa painettu Rajat riistolle -kirja...Sisällysluettelo
EsipuheVarokaa, lapsia työssäIlkka Lehdonmäki
Lapselle ja nuorelle haitallisella työllä tarkoitetaan työtä, joka haittaa mahdollisuutta hankkia koulutusta tai on vaaraksi terveydelle ja kehitykselle. Työskentely raskaissa olosuhteissa, kuten kaivoksilla ja plantaaseilla sekä kokoaikatyö ennen oppivelvollisuuden täyttymistä ovat esimerkkejä haitallisesta työstä. UNICEF:n arvioiden mukaan lapsityöläisiä olisi yhteensä jopa 317 miljoonaa. Varokaa, lapsia työssä: lue koko artikkeli...
Työtä pakon allaMaippi TapanainenVaikka sellaisten julmien ilmiöiden kuin orjuus ja velkaorjuus voisi kuvitella jääneen menneille vuosisadoille, miljoonat ihmiset kautta maailman elävät edelleen pakkotyöläisinä, orjuudessa tai orjuuden kaltaisissa oloissa. Pakkotyöllä tarkoitetaan kaikkea työtä, joka tehdään pakotettuna ja rangaistuksen uhan alla, ja johon työn tekijä ei ole suostunut vapaaehtoisesti. Pakkotyö kytkeytyy usein ihmiskauppaan ja ihmissalakuljetukseen. Pakkotyötä tehdään ja teetetään kaikkialla ja kaikentyyppisissä talousjärjestelmissä. Erityisen alttiita pakkotyölle ovat lapset ja naiset sekä eri vähemmistöryhmät. Työtä pakon alla: lue koko artikkeli...
Suomessa ei saa syrjiäKristiina KourosTyösyrjinnän kieltää moni lakipykälä, kuten yhdenvertaisuuslaki. Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat mm. sukupuoli, ikä, kieli, mielipide, vakaumus, varallisuus tai terveydentila. Joissain tapauksissa syrjintä voi olla perusteltua, esimerkiksi rekrytoitaessa tukihenkilöä raiskatuille naisille voi olla hyvinkin hyväksyttävää jättää mieshakijat huomioimatta. Syrjintää esimerkiksi työhönottotilanteissa on kuitenkin hankala valvoa. Suomessa ei saa syrjiä: lue koko artikkeli...
Kaikkialla ei neuvotellaMaippi TapanainenVapaus järjestäytyä ammatillisesti on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja Suomessa se on kirjattuna perustuslakiin. Ammattiyhdistystoiminta virisi Suomessa 1905 suurlakon jälkimainingeissa. Alkuvaiheessaan liike oli heikko ja ammattiyhdistysaktiiveja vainottiin. Tänäkin päivänä tilanne on vastaavanlainen monissa eri maissa. Esimerkiksi Valko-Venäjällä on sallittu vain hallituksen perustama ammattiliitto FBP. Keltaiset liitot ovat puolestaan työnantajien perustamia varjoliittoja, joiden toimihenkilöt se nimittää itse. Kaikkialla ei neuvotella: lue koko artikkeli...
Yritysten eettiset ohjeet ja ILO:n valvontajärjestelmäKari TapiolaVuonna 1919 perustettu kansainvälinen työjärjestö ILO palvelee esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijät haluavat selvittää kansainvälisiä oikeuksiaan. Lapsityövoiman käytön poistamista koskeva ohjelma on järjestön suurin yksittäinen hanke. ILO seuraa eri maissa ratifioitujen sopimusten soveltamista ja suositukset kohdistetaan valtiolle, joiden vastuulla soveltaminen kansallisesti on. Yritysten eettiset ohjeet ja ILO:n valvontajärjestelmä: lue koko artikkeli...
Globaalista sopimuksesta heikoimpien selkänoja?Jukka Pääkkönen
Kansainväliset ammattijärjestöt ovat jo yli kymmenen vuoden ajan solmineet suuryhtiöiden kanssa globaaleja sopimuksia, kansainvälisiä puitesopimuksia - International Framework Agreements. Sopimuksissa määritellään työntekijöiden vähimmäisoikeudet yhtiön tuotannossa eri puolilla maailmaa. Sopimuksia on jo puolensataa, mutta miksei joukossa ole yhtään suomalaisyhtiötä?
Kansainväliset puitesopimukset: lue artikkeli...
Työnormit solmussa kauppasopimusten vyyhdissäJukka PääkkönenAmmattiyhdistysliike on kampanjoinut Maailman kauppajärjestö WTO:n koko olemassaolon ajan työelämän oikeuksien nostamisesta sen neuvottelupöytiin. WTO:n halutaan tunnustavan kauppaa säätelevien sopimusten alisteisuus YK:n sopimuksille, kuten yleismaailmalliselle ihmisoikeuksien julistukselle ja kestävän kehityksen mallille sekä työjärjestö ILO:n vahvistamille työelämän perusoikeuksille. Työnormit solmussa kauppasopimusten vyyhdissä: lue koko artikkeli...
Heikko valvonta pitää työläiset hikipajoissaJeroen MerkKuluttajien kriittisyyden kasvaessa yritysten sosiaalisista auditoinneista on tullut jo tuottavaa bisnestä. Valitettavan usein auditointikäynnit jäävät liian lyhyiksi ja pintapuolisiksi, että ongelmat huomattaisiin oikeasti. Vedättäminen on helppoa etukäteen ilmoitetuilla pikakäynneillä. Clean Clothes Campaign eli Puhtaat vaatteet -kampanja perää mm. kokonaisvaltaisempia auditointimenetelmiä. Heikko valvonta pitää työläiset hikipajoissa: lue koko artikkeli...
Työelämän perusnormit sanelevat riiston rajatMaippi TapanainenKansainvälinen työjärjestö ILO valvoo työelämää koskevien kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoa sekä pyrkii kehittämään työmarkkinarakenteita. ILO:n 181 jäsenvaltiosta suurin osa on ratifioinut kaikki kahdeksan sopimusta, jotka koskevat mm. pakko- ja lapsityön sekä syrjinnän kieltoa sekä järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeuksia. Esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat ovat jättäneet useita sopimuksia ratifioimatta. Työelämän perusnormit sanelevat riiston rajat: lue koko artikkeli...
